14.09.2022

Avoimet kohtaamispaikat kasvattavat suosiotaan

Joutenlahden kentällä pidettiin leikkimieliset olympialaiset 8. syyskuuta, kuvassa puolet osallistujista. Kuva: Merja Glumerus.

Keski-Savon alueella sijaitsee useita avoimia kohtaamispaikkoja, joiden ovet ovat avoinna päivittäin. Neuvokas Toimintakeskus sijaitsee keskeisellä paikalla Pieksämäen keskustassa. Varkaudessa Mielitupa toimii tutuissa tiloissa Joutenlahdessa. Uusiin tiloihin keväällä muuttanut Reimari on laajentanut aukioloaikojaan Leppävirralla.

Saappanheiton monivuotisen mestarin Harrin tyylinäyte. Kuva: Merja Glumerus.Krokettikisan voittaja Ari lyöntivuorossa. Kuva: Merja Glumerus.Neuvokas Toimintakeskuksessa Pieksämäellä on viihtyisät oleskelutilat.Leppävirralla sijaitseva Reimari on avoinna neljänä päivänä viikossa.

Perinteeksi muodostuneet Leikkimieliset olympialaiset kokosivat jälleen viime torstaina Joutenlahden kentälle varkautelaisia liikunnan pariin. Yli kymmenen vuoden ajan tapahtumassa mukana ollut Mielituvan toiminnanjohtaja Merja Glumerus kertoo, että tapahtuma on järjestetty 20 vuoden ajan Mielituvan ja Savonkodin yhteistyönä. Tänä vuonna paikalle saapui parisenkymmentä osallistujaa. Nimensä mukaisesti ohjelmassa oli leikkimielisiä urheilusuorituksia ja niiden lomassa kahvittelua sekä mukavaa yhdessä oloa.

Leikkimieliset olympialaiset on osa vertaistukikohtaamispaikka Mielituvan toimintaa. Avoimet ovet -toiminnan lisäksi tarjolla on erilaisia terveyttä tukevia vertaisryhmiä, kuten ruokaryhmä, kädentyöt, liikuntaryhmät sekä lokakuussa käynnistyvä dokumenttiryhmä. Vaihtelua viikko-ohjelmaan tuovat erilaiset yhteistyökumppaneiden kanssa järjestettävät tapahtumat sekä opiskelijoiden ja harjoittelijoiden järjestämä toiminta ja retket.

Koronan aikana Mielituvan tilat joutuivat olemaan osin suljettuina ja toimintaa järjestettiin etäyhteyksin. Glumeruksen mukaan normaaleihin aukioloaikoihin palaamisen jälkeen Mielituvan avoimet ovet -toiminta on nähty entistäkin tärkeämmäksi. Korona-aika toi kävijöille mukanaan turvattomuutta ja huolta Mielituvan toiminnan jatkumisesta. Glumerus kokee, että kohtaamispaikan arvostus on myös kasvanut.

–Korona, Ukrainan sota ja energiakriisi ovat synnyttäneet ahdistusta. Jo tieto siitä, että Mielitupa on avoinna ja meille voi tulla tai soittaa, helpottaa oloa. Kun avasimme ovet 8. elokuuta, ovat kävijämäärät kasvaneet ja joukossa on myös uusia kävijöitä.

Kaupunkilaisten olohuone
keskellä keskustaa

Pieksämäen keskustassa toimiva Neuvokas Toimintakeskus sijaitsee lähellä kaupunkilaisia, Tasakadulla Järjestötalon kolmannessa kerroksessa. MIELI Pieksämäen mielenterveys ry:n toiminnanjohtaja Leena Majava kertoo, että ovesta astuttaessa tulijaa vastassa on oleskelutila. Siellä on luettavaksi kirjoja ja päivän lehtiä, joita voi lainata myös kotiin. Olohuone-toiminta on suunnattu kaikille kaupunkilaisille ja tarjolla on aina kahvia sekä juttuseuraa. Toiminta ei sido ketään, vaan paikalle voi tulla silloin kun haluaa.

–Eräs kävijöistämme kertoi, että tunnelma on kuin jonkun kotiin saapuisi. Silloinhan olemme onnistuneet tavoitteessamme, Majava iloitsee.

Neuvokkaan toimintaa on alkaneelle syksylle suunniteltu yhdessä yhteistyöyhdistysten kanssa. Myös Pieksämäen seurakunta on ollut suunnittelussa mukana. Neuvokkaan toimintaa hallinnoi MIELI Pieksämäen mielenterveys ry. Tulossa on tapahtumia, kuten terveyspäivät ja 13. kertaa järjestettävä joulurauhan julistus.

–Käynnistämme myös uuden keskusteluryhmän syysloman jälkeen. Sen sisältö on vielä avoin, Majava toteaa.

Syksyn toiminta on alkanut kesän jälkeen vilkkaana ja normaaliin tapaan. Neuvokas on kaikille avoin ja maksuton matalan kynnyksen kohtaamispaikka. Siellä järjestetään sekä avointa olohuone-toimintaa että vapaaehtoistoimijoiden ohjaamia harrasteryhmiä, kuten käsityökerhoja ja runoryhmä. Tietoa tulevasta toiminnasta on koottu Neuvokkaan kotisivuille sekä some-kanaville.

–Kaikki pieksämäkeläiset ovat meille tervetulleita. Sijainti on hyvä ja meille on helppo tulla muun muassa esteettömän pääsyn vuoksi, Majava kertoo.

Reimarin kävijät
mukana suunnittelussa

Leppävirralla sijaitseva Reimari on avannut kesän jälkeen ovensa. Takana on kahden viikon mittainen kesätauko ja syksyn aukioloaikoihin palattiin viime viikolla. Toiminta muutti kevällä entiseen Kelan taloon Leppävirrantielle.

Reimarin vastaava toiminnanohjaaja Maarit Jalkanen, yhdistyksen hallituksen sihteeri Anna-Tuulia Pöllänen ja toiminnanohjaaja Pia Huovinen kertovat, että laajemmat aukioloajat mahdollistuivat uusien tilojen myötä. Reimari on jatkossa avoinna neljänä päivänä viikossa, uusiin aukioloaikoihin vielä totutellaan.

–Reimari on matalan kynnyksen paikka, jonne kaikki ovat tervetulleita.

Leppävirran MT-tuki ry:n ylläpitämä Reimari tarjoaa avointa toimintaa sekä virkistystoimintaa kuten retkiä. Reimarin kävijäkunnan ikähaarukka on laaja. Syksylle on tulossa pieniä tapahtumia sekä ostosmatka. Tietoa toiminnasta jaetaan jäsenkirjeiden, Leppävirran MT-tuki ry:n kotisivujen sekä some-kanavien kautta.

–Olemme kuunnelleet ohjelmaa laatiessa kävijöitä. Uskomme, että voimme vastata syksyn aikana saatuihin toiveisiin, Reimarista kerrotaan.

STEA-avustukset
ovat muuttumassa

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA on muutosten kourissa. Sen tehtäviin kuuluu sosiaali- ja terveysalan järjestöille myönnettävien avustusten hakemuskäsittely, avustusehdotusten valmistelu sekä avustusten maksaminen. Sosiaali- ja terveysministeriön STEA-avustukset ovat harkinnanvaraisia valtionavustuksia.

STEA-avustusten uudet hakemukset tehdään keväisin, mutta käynnissä olevien avustusten osalta jatkohakemusten hakuaika on elo-syyskuussa. STEA valmistelee hakuaikana saapuneiden hakemusten ja jaettavana olevien avustusvarojen perusteella avustusehdotuksen, joka valmistuu joulukuun alussa. Avustusehdotus julkaistaan verkossa ja verkkoasioinnissa avustusta hakeneille. Lopullinen päätös avustuksista tehdään tammi-helmikuussa.

Rahapelitoiminnan tuotoilla rahoitetut järjestöjen avustukset tulevat siirtymään osaksi valtion budjettirahoitusta sekä hallituskohtaisia ratkaisuja. Uudessa mallissa Veikkauksen voittovarat tuloutetaan valtiolle yleiskatteellisena ilman korvamerkintää käyttökohteesta. Siirtymävaihetta on kaavailtu vuosille 2024-2026. Uuden rahoitusmallin mukainen toiminta on tarkoitus alkaa vuoden 2024 alusta. Sen tavoitteena on turvata rahapelien tuotoilla toimineille avustuksensaajille ennustettava, vakaa ja edunsaajien autonomian turvaava riittävä rahoitus.

Vuosien 2024-2026 rahoitustasosta päästiin sopuun keväällä 2022. Samaan aikaan julkaistiin ehdotus rahapelituotoilla rahoitettavien yleishyödyllisten toimintojen uudesta rahoitusmallista. Hallituksen lakiesitys laeiksi sosiaali- ja terveysalan yhdistysten ja säätiöiden rahoituksesta on lainvalmistelussa ja arvioitu esittelyviikko on marraskuussa 2022. Uuteen lakiin siirrettäisiin arpajaislaista nykyistä STEA:a koskeva sääntely.

Rahoituksella on
suuri merkitys

Joulukuun avustusehdotusta odotetaan Varkaudessa Mielituvalla jännityksellä. Viime vuosien aikana Varkauden Seudun Mielenterveysväki ry:n saama STEA-avustus on ollut noin 72 500 euroa. Glumerus kertoo, että STEA-avustukseen on haettu korotusta, niin myös tänäkin vuonna. Syynä on yleinen hintojen nousu, jonka Glumerus toivoo näkyvän myös myönnetyissä avustusmäärissä.

–STEA-rahoituksen merkitys Mielituvalle on suuri. Varkauden kaupungin on haastavaa nostaa tuen osuutta tässä taloustilanteessa, hän kommentoi.

Joutenlahdessa Rajakadulla sijaitseva Mielitupa toimii Varkauden kaupungin omistamissa tiloissa ja saa kaupungilta tukea tilavuokriin. STEA-rahoituksella Mielituvalle on voitu palkata kaksi työntekijää, jotka työskentelevät osa-aikaisina. Kesän aikana toimintaan haettiin säästöjä siten, että toinen työntekijöistä oli poissa kaksi ja puoli kuukautta ja Mielitupa oli suljettuna kuuden viikon ajan.

Mielitupaa ylläpitävä Varkauden Seudun Mielenterveysväki ry ei ole löytänyt vielä vaihtoehtoisia rahoitusmalleja. Glumeruksen mukaan yhdistyksessä ollaan odottavalla kannalla, mitä Pohjois-Savon hyvinvointialueen toiminnan käynnistyminen vuoden 2023 alussa tarkoittaa heidän osaltaan. Samaan aikaan avoimia kysymyksiä herättää STEA-rahoituksen tulevaisuus vuoden 2023 jälkeen. Glumeruksen mukaan varteenotettavia vaihtoehtoisia rahoitusmalleja ei tällä hetkellä ole.

–Toivon ja uskonkin, että Mielituvan kaltaiset kohtaamispaikat säilyisivät. Toiminta on tärkeää, sillä järjestötoiminta vähentää sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakkaiden pyöröovi-ilmiötä, hän painottaa.

Neuvokkaan toimintaa hallinnoiva MIELI Pieksämäen mielenterveys ry vastaa kohtaamispaikan toiminnan järjestämisestä. Toimintaa rahoitetaan STEA:n ja Pieksämäen kaupungin tuella. Kohtaamispaikassa työskentelee kaksi kokoaikaista ja yksi osa-aikainen työntekijä. Lisäksi tulevat vapaaehtoistoimijat.

–Pieksämäen kaupunki maksaa Neuvokkaan tilavuokran. STEA-rahoitus on edellytys Neuvokkaan toiminnan jatkumiselle, Majava toteaa.

MIELI Pieksämäen mielenterveys ry on saanut vuonna 2022 STEA-rahoitusta 123 000 euroa Neuvokas Toimintakeskuksen toimintaan. Rahoitus on pysynyt vuodesta 2003 lähtien samalla tasolla. Majava arvioi, että yhdistys voi olla rauhallisin mielin, kun toiminta ja sen tulokset pysyvät samana jatkossakin. Pieksämäellä muiden rahoituskanavien kartoittaminen ei ole ollut vielä ajankohtaista.

–STEA-rahoituksessa on ollut viimeisten vuosien aikana pieniä korotuksia. Viisi vuotta sitten saimme isomman korotuksen ja pystyimme palkkaamaan yhden osa-aikaisen työntekijän.

Leppävirran MT-tuki ry on tehnyt pitkään hyvää yhteistyötä Leppävirran kunnan kanssa. Viimeisimpänä avauksena yhteistyötä on lisätty Leppävirran nuorisopalveluiden kanssa. Reimarin väki kiittelee Leppävirran kunnan arvostavan heidän tekemäänsä työtä. Tuki on ollut molemminpuolista. Yhdistys on järjestänyt kunnalle palveluja ja vastaavasti kunnan edustaja on jakanut asiantuntemustaan yhdistykselle.

–Yhdistys on toiminut Leppävirralla 32 vuotta. On tärkeää, että perustyöhön jää aikaa eikä aika kulu vain rahoituksen selvittämiseen, Reimarista kerrotaan.

Leppävirran MT-tuki ry on saanut vuonna 2022 STEA-rahoitusta noin 46 800 euroa. Yhdistyksestä todetaan, että STEA-rahoitusta korvaavia rahoitusvaihtoehtoja on selvitetty. Ne ovat usein pienempiä ja useiden eri rahoitusten anominen olisi työlästä.

–Tulee pitää mielessä, että rahoitus voi myös pienentyä. Miten se vaikuttaisi toimintaamme, jos työntekijöitä olisikin yksi nykyisen kahden sijaan. Katsomme joulukuussa, millainen rahoituspäätös tulee. Meidän pitää luottaa omaan toimintaamme ja sen vaikutuksiin, Reimarissa pohditaan.

Lähde: Valtioneuvosto

Riika Paukkonen