10.11.2021

Digitaalisia omia kantoja, oloja ja polkuja

Digitaaliset terveyspalvelut ovat yleistymässä.

Digitaaliset terveyspalvelut ovat yksi asiointikanava, joilla pääsee hoitamaan omia terveysasioitaan sekä lukemaan tietojaan. Aikaan ja paikkaan sidonnaisuus helpottuu digitalisoinnin myötä, mutta vaatii käyttäjiltään laitteita ja osaamista. Perinteiset asiointitavat eivät siis ole poistumassa käytöstä.

Kansallinen digitaalinen palvelu Omakanta on ainakin nimenä tullut useimmille tutuksi. Uusimpana palveluna siellä on EU:n koronatodistus, joka toimii koronapassina. Verkossa on olemassa myös muita asiointipaikkoja sekä yksityisiä e-palveluja.

Terveystietojen seuraamista ja
hyvinvointiin ohjausta

Sosiaali- ja terveysministeriö kommentoi, että digitaaliset palvelut ovat uusi asiointikanava vanhojen rinnalle.

–Se tuo uudenlaisia palveluja, jotka voivat olla riippumattomia ajasta ja paikasta, mutta toisaalta ne edellyttävät käyttäjiltään osaamista ja laitteita. Digitaaliset palvelut eivät voi siis olla ainoa palvelun muoto. Perinteiset palvelukanavat säilyvät uusien rinnalla ja kaikilla kanavilla on etunsa ja haittansa. Kansalainen voi valita itselleen sopivimman.

Kansalliset digitaaliset palvelut ovat Omakanta ja Omaolo. Omakannan kautta henkilö voi nähdä Kanta-palveluun tallennetut terveystiedot ja lähettää reseptin uusimispyynnön. Samaisen verkkoasioinnin kautta voi tehdä hoito- tai elinluovutustahdonilmaisun, hakea koronatodistuksen sekä hallita omien tietojen luovuttamista palvelunantajien välillä. Omaolosta löytyy terveystietoa, oirearviointeja, suosituksia sekä kokonaisvaltaisia hyvinvointia edistäviä hyvinvointivalmennuksia. Omaolosta saatuja suosituksia ja itsehoidollisia ohjeita voi tallentaa Omatietovarantoon eli Omakannan hyvinvointitietoihin. Omaolossa on myös ajanvaraukseen liittyviä toiminnallisuuksia, mutta niiden käyttö vaihtelee alueittain.

–Omakanta on erittäin suosittu palvelu, mutta sen käyttömukavuus ei ole aivan paras mahdollinen erityisesti henkilöillä, joilla on paljon tapahtumia ja asiakirjoja. Suurin osa Omakantaa koskevasta palautteesta liittyy kuitenkin huoltajien asioimiseen lapsen puolesta. Tämä puolestaan liittyy laajempaan kysymykseen lapsen oikeudesta päättää omasta hoidostaan. Asiaan on tulossa parannuksia, mutta lainsäädäntöön perustuvat käytön ehdot ja siitä johtuvat käytännöt esimerkiksi lapsen puolesta asioimiseen eivät tule todennäköisesti tyydyttämään kaikkia käyttäjäryhmiä.

–Omaolon integraatioita kehitetään jatkuvasti. Niiden tarkoituksena on edistää kansallista yhteentoimivuutta. Tämä tarkoittaa Omaoloa käyttäville ammattilaisille uusia ominaisuuksia päivittäisen työn helpottamiseksi. Tavoitteena on luoda asiakkaalle yhtenäinen palvelukokonaisuus Omaolon ja alueellisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen välille.

Yli 10-vuotiaan lapsen tiedot näkyvät huoltajalle, jos terveydenhuollon käyttämässä potilastietojärjestelmässä on käytössä toiminnallisuus, jonka avulla kirjataan alaikäisen päätöskyky ja tietojen luovuttamistahto. Tätä toiminnallisuutta käyttää toistaiseksi kymmenisen prosenttia julkisen terveydenhuollon organisaatioista.

Jos ei itse pääse Omakantaan, voi koronatodistuksen saada tulosteena terveydenhuollosta. Todistus tulee pyytää siitä terveydenhuollon yksiköstä, jossa rokotus on annettu tai jossa koronatesti on tehty.

Turvallisuus omiin
tietoihin ja tallenteisiin

Miten huolehditaan digitaalisten terveyspalvelujen tietoturvallisuudesta? Sosiaali- ja terveysministeriöstä kerrotaan, että kaikki Kanta-palveluihin liittyvät tietojärjestelmät käyvät läpi hyväksymisprosessin. Tähän liittyy olennaisena osana ulkopuolisen tarkastuslaitoksen tekemä tietoturvallisuusarviointi.

–Lisäksi organisaatioiden on tehtävä turvallisuussuunnitelma, jolla varmistetaan organisaation turvallinen toiminta. Myös itse Kanta-palvelut on arvioitu käyttöönotettaessa ja määrävälein uudelleen. Omakanta edellyttää kaikilta palvelua käyttäviltä henkilöiltä vahvaa tunnistautumista esimerkiksi pankkitunnuksilla. Omakannan suhteen kaikkien täytyy olla samalla tavalla valppaana kuin muidenkin verkossa käytettävien palveluiden kanssa. Viime aikoina on ollut useita huijauksia, joissa henkilöitä on pyritty ohjaamaan jollekin kolmannen osapuolen Omakantaa muistuttavalle sivulle ja siellä on yritetty saada käyttäjältä pankkitunnisteita.

Jos omiin tietoihin lisätyissä kirjauksissa on asiakkaan mielestä virheitä, korjaukset tulee tehdä terveydenhuollon ammattilaisten toimesta. Henkilön tulee olla yhteydessä siihen terveydenhuollon yksikköön, jossa virheellinen kirjaus on tehty.
Lisäksi joitain todistuksia ja lausuntoja voidaan tallentaa Potilastiedon arkistoon ja välittää Kantapalvelujen kautta Kelan päätöksiä varten.

Päivystysapu ja sähköinen
perhekeskus ovat digitalisoitumassa

Sosiaali- ja terveysministeriöstä kerrotaan, että Kuntaliiton ohjeistuksen mukaan etäpalvelusta perittävä maksu on verrattavissa hoitajakäynnistä perittävään maksuun. Käytännössä maksun käyttöönotto edellyttää, että maksun perusteista ja palvelun sisällöstä päätetään asianomaisessa toimielimessä.

Erikoissairaanhoidolla on käytössään maksuton Terveyskylä-palvelu, jossa Omapolun kautta pääsee näkemään vastaanottoajat sekä lähettämään ja vastaanottamaan viestejä. Sivustolla on myös yleistä terveydellistä tietoa. Omapolulla pääsee huoltajana myös puolesta-asioimaan alaikäisen lapsen asioissa.

Yksityiset palveluntuottajat hinnoittelevat etäpalvelumaksunsa itsenäisesti omien hinnoittelumekanismiensa mukaisesti. Yritykset voivat kehittää uusia Omatietovarantoa hyödyntäviä hyvinvointisovelluksia. Niiden käyttäjäkunta voi koostua kansalaisista, ammattilaisista tai molemmista.

Kiireellisissä terveydenhuollon asioissa 112 on yhä suorin ja tärkein puheluyhteys. Päivystysapu 116117:n piirissä on tällä hetkellä 94 prosenttia Suomen asukkaista. Palvelu on tarkoitettu erityisesti päivystysaikana kiireellisiin terveysasioihin, jotka eivät ole hätätilanteita. Lähes kaikilla sairaanhoitopiireillä on aikomus ottaa palvelu käyttöön lähivuosina. Pohjois-Savon alueella palvelu on tällä hetkellä käytössä Kuopiossa. Päivystysapu 116117 on toistaiseksi puhelinpalvelu, tulevaisuudessa palvelulle tulee myös digikanava.

Sähköinen perhekeskus on toteutusvaiheessa. Tämä palvelu rakentuu ohjaavasta asiointiportaalista ja tietopankista, joka tulee tarjoamaan asiantuntija- ja asiatietoa ja itsehoito-ohjeita. Sähköinen perhekeskus ohjaa myös asukkaita oman alueensa ja kolmannen sektorin fyysisiin ja sähköisiin palveluihin. Tavoitteena on yhtenäistää ja keskittää sähköisiä palveluita, joita eri organisaatiot ovat erikseen tuottaneet asukkailleen. Sähköiset perhepalvelut täydentävät fyysisiä perhekeskuspalveluja.

Haastateltuna, tietojen lähteenä ja lisätietoina:
Sosiaali- ja terveysministeriö

Tiina Kontro-Heiskanen