12.02.2020

Järvi-Suomi edelläkävijäksi uudella ympäristö- ja ilmasto-ohjelmallaan

Asiantuntija Sari Rannanpää MDI:stä esitteli Järvi-Suomen maaseudun ympäristö- ja ilmasto-ohjelman. Yksi ohjelman visioista on, että alueen maaseutu on vesistöltään puhdas.

Tulevaisuus vaatii maakunnilta suunnitelmallista työtä ympäristön ja ilmaston hyväksi. Viisi ELY-keskusta laativat yhteistyössä Järvi-Suomen maaseudun ympäristö- ja ilmasto-ohjelman, joka julkistettiin Varkaudessa viime viikolla.

Warkaus-salissa julkistettiin 6. helmikuuta Järvi-Suomen maaseudun ympäristö- ja ilmasto-ohjelma. Työtä jatkettiin heti tilaisuuden jälkeen, keskeisten toimijoiden jäädessä Varkauteen suunnittelemaan maakuntien jatkotoimenpiteitä.

–Esittelimme ohjelman helmikuussa maa- ja metsätalousministeriössä, jossa se sai hyvän vastaanoton, julkistustilaisuuden avannut yksikön päällikkö Pekka Tahvanainen Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta kertoi.

Ohjelman yleisölle esitellyt asiantuntija Sari Rannanpää MDI:stä kuvaili työtä strategia-muotoiseksi. Ohjelmatyön aikana tekijät päättivät muotoilla vision, joka nostaa alueen tavoitteet esiin.

–Visiona on, että Järvi-Suomen maaseutu on vesistöltään puhdas, hiilineutraali, luonnoltaan monimuotoinen ja elinvoimainen alue, jonka toimijat ovat ympäristö- ja ilmastoasioiden ennakkoluulottomia edelläkävijöitä, hän kuvaili.

Konkreettisia toimenpiteitä ja
panostuksia neuvontaan

Tuore ohjelma on poikkeuksellisen laajan yhteistyön tulos. Sitä valmistelivat viisi Järvi-Suomen ELY-keskusta eli Etelä-Savo, Kaakkois-Suomi, Keski-Suomi, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo. Vastaavia alueellisia ympäristö- ja ilmasto-ohjelmia on käynnistymässä myös muualla Suomessa. Ohjelmatyö vie Järvi-Suomen alueen edelläkävijäksi. Hallituksen ilmastotavoitteet velvoittavat toimiin myös maakuntia, viimeksi julkaistiin tieto ilmastorahaston perustamisesta. Lisäksi Euroopan Unionissa valmistellaan tulevaa maatalouspolitiikkaa.

Ympäristö- ja ilmasto-ohjelman laadinta sai alkunsa vuonna 2018 toteutetusta itäsuomalaisesta maaseudun kehittämissuunnitelmien väliarvioinnista, joka koski kauden 2014-2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman alueellista toteutusta. Arvioinnissa tunnistettiin ympäristökysymyksiin liittyviä, yhteisiä huolenaiheita kuten Vuoksen vesistö, nautakarjatalouden ympäristövaikutukset ja maatalousluonnon monimuotoisuus. Itä-Suomen alueen oma ympäristöohjelma nähtiin eduksi näiden kysymysten ratkaisemiseksi.

Viime vuonna järjestettiin viisi alueellista työpajaa, joiden myötä saatiin useita kehittämisideoita. Ohjelmatyön aikana nousi esille neljä keskeistä tavoitetta, joihin lukeutuvat vesistöjen tila, hiilineutralius, luonnon monimuotoisuus sekä alueella kannattava liiketoiminta ja asuminen.

Ympäristö- ja ilmasto-ohjelmassa tiedotus ja neuvonta nähtiin merkittäväksi. Uuden asian äärellä myös esimerkiksi mittaustavat ovat vasta kehitteillä. Etelä-Savon alueen ilmastotyötä koordinoiva Jaana Leppänen Etelä-Savon ELY-keskuksesta nosti tilaisuudessa esiin, että alkuvaiheessa mittaristojen rakentaminen on tärkeää, jotta valtakunnallista vertailua voidaan toteuttaa. Suomen ympäristökeskus on käynnistänyt kehitystyön, jonka myötä tulevaisuudessa hiilitaseita voitaisiin mitata kuntakohtaisesti.

Yhteismarkkinoinnin kehittäminen oli julkistustilaisuudessa esillä. Alueella on meneillään isoja hankkeita, kuten Saimaa-ilmiö ja Savonlinna Euroopan kulttuuripääkaupungiksi -hanke. Osallistujat peräänkuuluttivat lisäksi koko Järvi-Suomen yhteistyötä.

Saara Ryhänen ProAgrialta on havainnut maisema- ja ympäristöasiantuntijana, kuinka maaseutuluonnon hoitaminen vetää asukkaita puoleensa. Hän kertoo saaneensa maanomistajilta yhteydenottoja ja kyselyjä kuinka asioita voi viedä eteenpäin.

–Ei maaseutu ole kuihtumassa tai köyhtymässä. Luonnonhoitajat, jotka asettuvat isojen maatilojen välimaastoon ovat kiinnostuneita maaseudusta.

Maakunnissa tehtävä ratkaisuja
maatalouden elinkeinojen tulevaisuudesta

Ohjelma tukee alueellisten maaseudun kehittämissuunnitelmien laatimista uudelle ohjelmakaudelle 2021-2027. Julkistamistilaisuudessa painotettiin, että maanomistajat ja maaseudulla toimivat yrittäjät tulee ottaa kehitystyöhön mukaan. Myös kylät ja niissä toimivat yhteisöt nähtiin merkittävinä toimijoina. Puheenvuoroissa toistettiin, kuinka uudella ohjelmakaudella kohdentaminen nousee tärkeäksi, jotta tuista saadaan alueille mahdollisimman suuri hyöty.

Ohjausryhmän jäsen ja MTK-Pohjois-Karjalan toiminnanjohtaja Vilho Pasanen totesi, että ohjelman tulee olla mahdollistava eikä niinkään rajoittava. Hän muistutti, että maanviljelijän näkökulmasta pakko on lähestymistapana huono. Itä-Suomen alueella Pasanen näkee nurmiviljelyn ja siihen sidotun eläintuotannon luontevana osana ilmastotyötä.

–Näen alueen maataloudella tulevaisuudessa mahdollisuuksia. Viljelijöiden on kuitenkin saatava työstään korvaus.

Tilaisuudessa nousi keskustelua myös maataloustuotannon kannattavuudesta ja eläintuotannon siirtymisestä etelään.

–Tulisi käydä strateginen keskustelu siitä, mitä halutaan tuottaa ja onko meneillään oleva kehitys hyvä maataloustuotannon, vesistöjen ja asumisen kannalta, Tahvanainen totesi.

Luonnonsuojeluasiantuntija Juho Kotanen Etelä-Savon ELY-keskuksesta piti kommenttipuheenvuorossaan hyvänä, että ympäristösektori on ollut tiiviisti mukana ohjelmatyössä. Alueella olemassa olevaa pohjatietoa on myös osattu hyödyntää. Hän kertoi, että maa- ja metsätaloudesta syntyvä sekakuormitus on tavallista maaseudun veistöissä. Kotanen ehdotti haasteellisimmille valuma-alueille pilotteja ja toivoi, että hankkeiden rahoitusehdot olisivat mahdollisimman joustavia.

Maatilojen peltolohkoilla tehtävät toimenpiteet ovat Kotasen mukaan tärkeässä roolissa ympäristötyössä. Hän mainitsi neljä tekijää, jotka ovat pellon talviaikainen kasvipeitteisyys, pellon muokkauksen minimointi sekä maan kasvukunnon ylläpito ja vesitalouden hallinta. Kotanen näkee neuvonnan, ohjauksen sekä ympäristökorvauksen kohdennuksen tärkeänä. Hiilineutraaliuteen pyrkiessä maatalousmaan päästöjen väheneminen sekä hiilensidonta ovat keskeisiä.

–Toimenpiteet tulee olla viljelijöiden kannalta houkuttelevia. Ne voivat olla myös useamman maatilan yhteistyössä toteuttamia hankkeita, joiden myötä kokemukset leviävät muualle.

Vieraslajit ovat yksi uhkista luonnon monimuotoisuudelle. Tulevaisuudessa vieraslajien torjunta voisi tarjota työtä maakuntiin. Rahoitusta voisi tulla ympäristö-, hanke- tai yritystukien kautta. Yrittäjän toteuttama työ olisi esimerkiksi ongelma-alueelle suunnattua tiedotusta tai fyysistä vieraslajien hävittämistä. Kotanen näkee kyläyhteisöt mahdollisuutena taistelussa haittakasveja vastaan.

Euroopan unioni valmistelee parhaillaan uutta maaseutuohjelmaa (CAP). Yljohtaja Pasi Patrikainen Pohjois-Savon ELY-keskuksesta arvioi, että ympäristö- ja ilmasto-ohjelmaan kirjattuja toimenpiteitä voidaan huomioida alueellisissa ohjelmissa sekä rakennerahaston suunnittelussa ja CAP:ssa. Hän peräänkuulutti ympäristötyöhön poikkihallinnollisuutta ja kannusti ohjelman tekijöitä maa-ja metsätalousministe-riön lisäksi yhteistyöhön muiden ministeriöiden kanssa.

Patrikainen on törmännyt maatilojen kannattavuustilanteeseen maatilavierailuillaan. Lannan käytön tehostaminen nousi tilaisuudessa monessa puheenvuorossa esille ja yleisöstä ehdotettiin ratkaisuksi myös kyläkohtaista biokaasun tuotantoa. Patrikaisen mukaan yrittäjät ovat korostaneet, kunka kallis investointi lannan ja biomassan hyödyntäminen on tiloille ja sen kuolettamisaika on suhteellisen pitkä. Hän painotti energiatukien ja lainsäädäntömuutosten toimeenpanoa, jotta alueellinen energiantuotanto aktivoituisi.

–Yksi ratkaisu olisi useamman tilan yhteistyö. Olisi hyvä pohtia, voisiko biokaasua ja sähköä tuottaa oman tarpeen lisäksi kunnalle ja sähköverkkoon.

Yli maakuntarajojen tapahtuva yhteistyö on Patrikaisen mielestä kannattavaa. Hän näkeekin, että pilotteja ei tulisi käynnistää kaikkien viiden ELY-keskuksen alueella vaan keskittyä kriittisimpiin alueisiin ja jakaa niistä tietoa eteenpäin.

–On hyvä asettaa panokset eri koriin, hän totesi puheenvuorossaan.

Lähde: Järvi-Suomen maaseudun ympäristö- ja ilmasto-ohjelma

Riika Paukkonen