08.09.2021

Kaksi vuosikymmentä vertaistukea ja edunvalvontaa

Heidi Hartikainen selaa valokuvia yhdistyksen 20:n toimintavuoden varrelta.

Warkauden seudun sosiaali- ja terveysjärjestöt ry on koonnut toimintansa aikana alueen yhdistystoimijoita yhteisen asian äärelle. Yhdistystalo Warikosta on muodostunut monelle merkittävä paikka kohdata muita samassa elämäntilanteessa eläviä sekä saada ajanmukaista tietoa asioista. Järjestön 20-vuotisjuhlavuosi huipentuu marraskuussa vietettävään juhlaan.

Yhdistystalo Warikolla kokonnuttiin syyskuun alussa yhteisiin muisteloihin pohtimaan menneitä. Juhlavuoden kunniaksi järjestö tulee esittelemään 20-vuotisjuhlassa historiikin, johon osa muisteluista pääsee osaksi. Järjestösuunnittelija Heidi Hartikaisen mukaan järjestön toimintaa halutaan tuoda juhlassa esiin jäsenten tarinoiden kautta.

–Millainen merkitys toiminnalla on ollut yksilölle toiminnan eri vaiheissa? Mikä on motivoinut lähtemään mukaan toimintaan? Järjestöassistentti Aino Kainulainen kerää muisteluja syksyn aikana ja hänelle voi varata ajan yksin tai kerätä porukan ja sopia tapaamisen isommalle ryhmälle, Hartikainen kertoo.

Näkövammaisten oikeuksien toteutuminen
innosti mukaan toimintaan

Warkauden seudun sosiaali- ja terveysjärjestöt ry (Wastery) kokoaa tällä hetkellä yhteen 40 sosiaali- ja terveysyhdistystä sekä lisäksi kymmenen muiden alojen yhdistystä. Vuosien varrelta varkautelaiset muistavat järjestön aiempia toimitiloja, kuten yhdistyksen edellistä nimeä kantaneen Vammel ry:n Vammeltalon Ahlströminkadulta.

Wasteryn hallituksen jäsenenä vuosien ajan toiminut Kirsti Pennanen on ollut aktiivinen yhdistystoimija. Hän kertoo lähteneensä Pohjois-Savon Näkövammaiset ry:n toimintaan jo 1980-luvulla. Samaan aikaan valmistui Suomen ensimmäinen vammaispalvelulaki, jonka toteutuminen kunnissa kiinnosti Pennasta.

–Paikalliset vammaisten asiat ja niiden seuraaminen kiinnostivat minua. Halusin lisäksi toimia omalla paikkakunnalla.

Vammelin toimintaan Pennanen lähti 1990-luvun alkupuolella, jolloin toiminta oli hyvin aktiivista. Nimenä oli tällöin Vammais- ja potilasyhdistysten neuvottelukunta. Vuosien aikana Pennanen on ollut myös poissa toiminnasta opiskellessaan toisella paikkakunnalla, mutta on palannut takaisin mukaan järjestötoimintaan.

–Kokoonnuimme 1990-luvulla Stesulassa, jossa järjestettiin muun muassa vuosikokoukset, Pennanen muistelee.

Sote- ja maakuntauudistuksen mukanaan tuomat haasteet tulevat koskettaman voimakkaasti myös vammaisten arkea. Pennasen mukaan tulisi tiedostaa selkeästi linjaukset siitä, mitkä palvelut kuuluvat kunnalle ja mitkä tulevalle hyvinvointialueelle.

–Olemme vedenjakajalla. Meidän tulee tiedostaa, riittääkö yksittäisille järjestöille pelkästään Wasteryn edustus olla järjestönä mukana uudistuksissa. Yksittäisille vammaisjärjestöille jää vastuuta olla ainakin mukana palvelupolkujen suunnittelusa, Pennanen muistuttaa.

Liikunta ja erityisesti erityisryhmien liikunnanoh-jaus on ollut Pennasen mukaan järjestössä pinnalla kahden vuosikymmenen ajan. Hän muistaa, kuinka Varkauden kaupunki oli 1970-1980-luvuilla Suomessa ensimmäisiä edelläkävijäkaupunkeja, kun kaupungilla työskenteli erityisryhmiä vetävä liikunnanohjaaja. Pennanen tuo esiin, että liikunnanohjaus vertaisohjaajan ohjaamana on vastuullista toimintaa. Wasteryn jäsenyhdistyksillä on ollut vuosien aikana monipuolista liikuntatoimintaa, johon kaupungilta ei kuitenkaan liikunnanohjaajaa erityisryhmille ole löytynyt.

–Pidän sitä merkillisenä kaupungin terveyttä edistävää hyvinvointinäkökulmaa ajatellen, hän pohtii.

Syksyn toiminta
on käynnistynyt

Wasteryn ja sen jäsenyhdistysten syyskausi on käynnistynyt viimeisten viikkojen aikana. Varkauden Sydänyhdistys ry järjestää Yhdistystalo Warikolla tuttuun tapaan terveysmit-tauksia ja mittauspäiville on tulossa tietoa vaihtelevista aiheista, kuten allergioista. Hartikainen kertoo, että myös kaikille avoimet sekä maksuttomat Arjen paletti -hyvinvointi-illat saavat jatkoa.

Koronan aikana aktiivisesti käytössä olleita etäyhteysvälineitä hyödynnetään syksyn aikana. Pohjois-Savon Syöpäyhdistys ry:n makramee-kurssi suoratoistetaan Kuopiosta, mistä ohjaaja johdattelee osallistujat mielenkiintoisen tekniikan pariin.

–Etäyhteysmahdollisuus on meille rikkaus, joka mahdollistaa uudenlaisia yhteistyömuotoja, Hartikainen toteaa.

Järjestösuunnittelijana Hartikainen on seurannut Wasteryn toiminnan kehittymistä. Hän arvioi, että toimintaa on mahdollista tulevaisuudessa laajentaa ja kehittää erilaisten hankerahoitusten kautta, mikäli hallitus näkee sen tarpeelliseksi. Jatkossa haasteita tuovat mukanaan vapaaehtoistoiminnan muuttuminen, väestön ikääntyminen sekä sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtakunnallinen toiminnan uudistuminen. Wastery tekee laajaa yhteistyötä niin maakunnallisten kuin paikallisten toimijoiden kanssa.

–Olemme käynnistämässä aiempaa tiiviimpää yhteistyötä Joroisten ja Leppävirran kanssa. Seudulliset yhdistystoimijat ovat tehneet yhteistyötä naapurikuntien kanssa jo pidempään, Hartikainen kertoo.

Riika Paukkonen