09.11.2022

Kulttuurista hyvinvointia

Lapsiperheet ovat yksi hankkeen kohderyhmistä. Kuva on Nukkekodilta. Kuva: Pieksämäen kaupunki

Pieksämäen kaupunki jatkaa työtä hyvinvointia edistävän kulttuurin parissa. Kaupunki on tehnyt pitkäjänteistä työtä sen eteen, että taidetta ja kulttuuria voidaan hyödyntää hyvinvointityössä. Käynnissä olevissa hankkeissa luodaan paikallista kulttuurihyvinvointimallia sekä mittareita kulttuurin kustannusten sekä vaikuttavuuden seurantaan.

Pieksämäellä koulutetaan kulttuurivastaavia, jotka vievät kulttuuria sosiaali- ja terveyspalveluiden piiriin, kuten hoivakoteihin. Kulttuurista hyvinvointia kaikille -hankkeen projektikoordinaattori Heidi Harmanen on ilahtunut koulutusten osanottajien määrästä. Lisäkoulutuksia on suunnitteilla keväälle.

–Koulutamme kulttuurivastaavaksi toistakymmentä kunnan ja yksityisen sektorin sote-työntekijää kahdeksasta eri yksiköstä. Jokaisesta yksiköstä on lähtenyt mukaan kaksi työntekijää. Kulttuurista hyvinvointia kaikille -hankkeen tavoitteena on tavoittaa kulttuurivastaavien kautta mahdollisimman paljon pieksämäkeläisiä, jotka eivät syystä tai toisesta ole päässeet osallisiksi kulttuurista, Harmanen kertoo.

Hän muistuttaa, että toiminnasta ei voi syntyä tuloksia, jos resurssit eivät ole riittävät.

–Pienetkin teot voivat synnyttää isoja asioita ja juurruttaa kulttuurin osaksi toimintaa.

Kulttuurista
hyvinvointia kaikille

Pieksämäen kaupungin pitkäjänteinen työ hyvinvoinnin ja kulttuurin parissa on saanut valtakunnallistakin tunnustusta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos myönsi Pieksämäen kaupungille kunniamaininnan laadukkaasta työstä hyvinvointia ja terveyttä edistävän kulttuurin hyväksi vuonna 2020. Pieksämäen kaupungissa toimii hyvinvointityöryhmä, jonka tehtäviin kuuluu muun muassa laatia kunnan hyvinvointikertomus valtuustokausittain.

Tänä keväänä Pieksämäellä käynnistyneessä Kulttuurista hyvinvointia kaikille -hankkeessa kehitetään kahden vuoden ajan paikallista kulttuurihyvinvointimallia ja strategiaa. Kohderyhmänä ovat perheet, mielenterveys- ja päihdekuntoutujat sekä hoiva- ja hoitokotien asukkaat. Hanke on saanut sosiaali- ja terveysministeriöltä terveyden edistämisen määrärahaa.

Hankkeen aikana kohderyhmille pilotoidaan erilaisia kulttuuripalveluja. Harmanen kertoo, että tavoitteena on kasvattaa pieksämäkeläisten tietoisuutta erilaisista kulttuurimuodoista. Hänen mukaansa kulttuuria ei aina välttämättä edes tunnisteta. Harmanen haluaisikin arjen kulttuurin näkyvämmäksi. Se voi olla esimerkiksi rakennettua ympäristöä, autoihin liittyvää kiinnostusta, kirjallisuutta tai kuvataidetta.

–Ymmärrettäisiin, että kulttuuri on muutakin kuin balettia ja oopperaa. Kulttuuri ympäröi meitä kaikkialla.

Monipuolisia
tapahtumia

Paikallisia kulttuuritapahtumia esitellään joulukuussa avattavassa joulukalenterissa.

–Joulukalenterin luukkujen takaa paljastuu tapahtumakalenteri. Mukana on useita toimijoita, kuten Pieksämäen seurakunta ja Pieksämäen nuorisotoimi. Mukaan haetaan lisäksi yrityksiä, joiden näyteikkunoihin luodaan jouluista tunnelmaa. Poleenin kirjastoon on suunnitteilla lukutuokioita.

Harmanen lupaa, että tapahtumia on monipuolisesti ja niistä löytyy jokaiselle sopivaa ohjelmaa. Vastaavaa joulukalenteria ei ole nähty Pieksämäellä koronan tuomien rajoitusten vuoksi muutamaan vuoteen. Joulukuulle on odotettavissa lisäksi Pieksä ry:n oma joulukalenteri.

Kulttuurista hyvinvointia -hankkeen tuloksista tullaan raportoimaan laajassa hyvinvointikertomuksessa sekä väli- ja tilinpäätösten yhteydessä. Hankkeen aikana arvioidaan myös SROI-arviointimenetelmän sopivuutta Pieksämäen kaupungin kulttuurihyvinvointityön käyttöön. SROI arvioi rahamääräisesti projektin sosiaalisia, terveydellisiä ja ympäristöllisiä vaikutuksia.

Ensi vuoden aikana hankkeessa luodaan kulttuurisuunnitelmia yhteistyössä palvelutalojen kanssa.

–Ensimmäiset tulokset julkaistaan ensi vuoden lopulla, Harmanen arvioi.

Hyvinvointityö on jatkoa kaksivuotiselle Parasta Etelä-Savoon -hankkeelle. Hankkeen tavoitteena oli lisätä taide-, kulttuuri- sekä luontolähtöisten menetelmien hallintaa ja tietoisuutta niihin perustuvan toiminnan hyvinvointivaikutuksista. Osa hankkeen hyvistä tuloksista jäi toteuttamatta koronan vuoksi.

–Toivon, että uuden hankkeen aikana onnistumme tavoittamaan kohderyhmiä paremmin ja voisimme luoda työkaluja mahdollisen pandemian aikana toimimisen varalle, Harmanen pohtii.

Hyvän mielen kunta -hanke

Pieksämäki on mukana myös Hyvän mielen kunta -hankkeessa, jossa tuetaan kuntia mielenterveyden edistämistyössä.

Mielenterveyden edistämistyö tulee nousemaan kunnissa esille uudella tavalla sote-uudistuksen myötä. Kehittämistyö tukee osaltaan vuosille 2020-2030 laadittua kansallisen mielenterveysstrategian toimeenpanoa.

Hankkeen käynnistäjänä toimii MIELI ry, jonka kehittämä Hyvän mielen kunnan tarkastuslista on keskeinen työkalu kehittämistyössä. Keski-Savon alueelta hankkeessa ovat mukana Pohjois-Savon hyvinvointialue, Leppävirran kunta ja Pieksämäen kaupunki. Kaikkiaan mukana on 28 kuntaa ja kolme hyvinvointialuetta.

Hyvän mielen kunta -hankkeen tavoitteisiin kuuluu luoda osallistuville kunnille kokonaismalli mielenterveyden edistämiseksi ja päihdehaittojen ehkäisemiseksi. Hankkeen aikana vahvistetaan kunnan eri toimialojen yhteistyötä ja otetaan käyttöön mielenterveyttä edistäviä konkreettisia työkaluja.

Tulokset tulevat kaikkien kuntien hyödynnettäväksi. Hankkeen aikana kehitetään Kainuun sote-yhtymän johdolla malli, jonka avulla tulevat hyvinvointialueet voivat tukea kuntien mielenterveyttä edistävää ja päihdeongelmia ehkäisevää työtä.

Riika Paukkonen