13.01.2021

Kuntia tuetaan vanhuspalvelulain uudistuksessa

Henkilöstömitoitus on herättänyt kunnissa konkreettisia kysymyksiä siitä, mikä työ luetaan välittömään asiakastyöhön. Varkauden ja Joroisten yhteistoiminta-alueella on käynnistetty ennakoivia toimia henkilöstömitoituksen täyttämiseksi. Tällä hetkellä lain vaatimus täyttyy kaikissa yksiköissä.

Kunnat ovat saaneet loppuvuoden aikana eri tavoin koulutusta 1. lokakuuta 2020 voimaan tulleeseen vanhuspalvelulakiin. Valvontaviranomaiset edellyttävät, että voimaan tulleet vanhuspalvelulain muutokset, kuten henkilöstömitoitus, otetaan käytäntöön lain astuessa voimaan. Uudistuksen toisessa vaiheessa paneudutaan kotiin annettavien palveluiden laatuun.

Sosiaali- ja terveysministeriö toteutti yhdessä Valviran ja aluehallintovirastojen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa lainmuutosten toimeenpanoa tukevan koulutuskierroksen syksyn aikana. Lainsäädännön toimeenpanossa on tehty yhteistyötä lisäksi Suomen Kuntaliiton, kuntien ja kuntayhtymien sekä palveluntuottajien kanssa. Marras-joulukuussa pidetyissä alueellisissa tilaisuuksissa korostettiin vanhuspalvelulain muutosten tavoitteita.

Itä-Suomen tilaisuuteen osallistui 160 henkilöä etäyhteyksien kautta. Sosiaalihuollon ylitarkastaja Kirsi Harju Itä-Suomen aluehallintovirastosta kuvailee, kuinka kunnat ovat alueella hyvin erilaisissa tilanteissa.

–Osalla kunnista on paremmat valmiudet ja asiat ovat jo lain vaatimalla tasolla. Toisissa kunnissa vaaditaan vielä lisää työtä, hän toteaa.

Lakiuudistukset astuivat
voimaan syksyllä

Iäkkäiden henkilöiden palveluiden uudistamista kehittävän työryhmän ensimmäiset tavoitteet saatiin päätökseen vuonna 2020. Työryhmän tavoitteena oli turvata iäkkäille henkilöille laadukkaat, yhdenvertaiset ja kustannustehokkaat palvelut. Samanaikaisesti haluttiin varmistaa palvelujen laatu ja saatavuus.

Vanhuspalvelulain muutokset tulivat voimaan lokakuussa 2020. Samaan aikaan astui voimaan laki vähimmäishenkilöstömitoituksesta. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru asetti työryhmän elokuussa 2019 valmistelemaan esityksiä iäkkäiden henkilöiden palvelujen kokonaisuuden uudistamiseksi ja väestön ikääntymiseen varautumiseksi.

Itä-Suomen kunnissa on Harjun mukaan noussut esiin uudistuksen aloittamiseen liittyviä kysymyksiä, mutta toisaalta myös hyvin konkreettisia ongelmia arjen työssä. Itä-Suomen aluehallintovirasto ja Valvira ovat laatineet kuntien työtä helpottamaan taulukon, jossa määritellään välillisen työn ja välittömän työn eroja. Harju kertoo, että alueen kunnille järjestetään tulevaisuudessa koulutustilaisuuksia tarpeen mukaan.

–Aluehallintovirastolla on ohjaus ja neuvontavelvollisuus suhteessa kuntiin ja palveluntuottajiin.

Yhteistoiminta-alueen
henkilöstömitoitus hyvällä tasolla

Vähimmäishenkilöstömitoitus koskettaa iäkkäiden henkilöiden tehostettua palveluasumista sekä pitkäaikaista laitoshoitoa. Muutos astui voimaan lokakuussa asteittain siten, että vuoden 2021 alusta henkilöstömitoituksen tulee olla 0,55 ja huhtikuussa 2023 vähintään 0,7.

Samaan aikaan kunnille astui voimaan velvollisuus käyttää RAI-arviointivälineistöä. Kansallisesti yhtenäisen seuranta ja arviointijärjestelmän on arvioitu yhtenäistävän palvelutarpeiden arviointia ja tukevan palvelujen laadun kehittämistä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tehtäviin kuuluu huolehtia, että kunnilla on maksutta käytettävissä RAI-arviointivälineistö sekä saatavilla koulutusta välineistön käyttöön.

Varkauden ja Joroisten yhteistoiminta-alueen osalta henkilöstömitoituksen tilanne on arvioitu hyväksi. Varkaudessa julkisen puolen asumispalvelupaikkoja on noin 260 paikkaa, joiden lisäksi yksityisellä puolella on palvelusetelillä hoidossa noin 80-90 ikäihmistä. Joroisissa palvelut tuotetaan yksityisten palveluntuottajien turvin.

Sosiaali- ja terveysjohtajan virkaa toimittava Reetta Kettunen ja palvelualuepäällikön viransijainen Tiina Sydänmaa kertovat, että vuoden alusta tullut 0,55 lain vaatimus täyttyy kaikissa yksiköissä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.

–Ennakoivia toimia on jo käynnistetty vuoden 2022 alusta alkavaa 0,6 mitoitusta ajatellen. Useissa yksiköissä on käynnistetty hoiva-avustajien rekrytointi, mutta myös muita sosiaali- ja terveysalan koulutettuja ammattityhmiä tarvitaan lisää varmistamaan riittävä henkilöstömäärä yksiköissä. Henkilöstön rekrytointia on jo aloiteltu esimerkiksi pitkien henkilöstön sijaisuuksien osalta, Kettunen ja Sydänmaa toteavat.

–Henkilöstömitoitus toteutuu siis tämän vuoden aikana hyvin, koska meillä on jo aikaisemmin ollut henkilöstömitoitus tasolla 0,6 hoitajaa/asukas. Ja vaikka muutoksia tulikin henkilöstömitoituksen osalta laskutapaan ja välillisen ja välittömän työn kartoituksen osalta yksiköissä, niin näyttää siltä, että meillä toteutuu henkilöstömitoitus hyvin kaikesta huolimatta, Kettunen ja Sydänmaa jatkavat.

Välittömän asiakastyön
merkitys kasvaa

Samanaikaisesti voimaan astuivat säännökset välittömän asiakastyön ja välillisen työn erottamisesta. Muutoksen tekee merkittäväksi se, että työntekijän tekemää välillistä työtä ei enää oteta huomioon henkilöstömitoituksessa ja siihen on pääsääntöisesti varattava erillinen resurssi. Tukipalveluja voidaan toteuttaa monin tavoin, kuten omana työnä tai ostopalveluna. Myös teknologisia ratkaisuja voidaan hyödyntää. Valvontaviranomaiset antoivat ohjeistuksen tähän liittyen lokakuun lopulla.

–Kunnissa voidaan pohtia asiaa hyvin konkreettisella tasolla, esimerkiksi kumpaan työhön ruoan tarjoilu asiakkaalle tai pyykkien vienti asiakkaan huoneesta kuuluu, Harju selvittää.

Välittömäksi asiakastyöksi määritellään hoitoon, huolenpitoon ja kuntoutukseen liittyvät tehtävät. Siihen ei saa lukea esimerkiksi asiakkaan huoneiden siivousta tai ruoan valmistusta, vaan ne ovat välillistä työtä.

Yksikön vastuuhenkilön hallinnollinen työ on välillistä työtä, kuten tähänkin saakka. Kuitenkin henkilökunnan päivittäinen kirjaaminen tai vaikkapa palvelusuunnitelman päivitys lukeutuu välittömään asiakastyöhön.

Varkaudessa ja Joroisissa välillisen ja välittömän työn kartoittaminen on tehty toimintayksiköittäin yhdessä esimiesten ja työntekijöiden kanssa. Kettunen ja Sydänmaa selvittävät, että välilliset tehtävät ovat olleet yksiköissä tiedossa ja arjen käytännössä koko ajan, mutta nyt nuo tehtävät on avattu ja konkretisoitu yksittäin ja yksiköittäin. Apuna on käytetty Valviran antamaa ohjeistusta.

–Pääsääntöisesti kaikissa toimintayksiköissä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla on jo ollutkin selkeä jako tukitehtävissä. Esimerkiksi yksiköiden siivouksen ja aterioiden valmistamisen tekevät omat ammattihenkilöt. Toiminnan toteuttamisessa ei ole vielä ollut haasteita, koska henkilöstömitoitus yksiköissä on ollut lähtökohtaisesti jo hyvä ennen lakimuutosta. Haasteena on lähinnä ensi vuoden alun ja sitä seuraavan vuoden henkilöstömitoitus koulutetuilla työntekijöillä.

Kotihoitoa kehitetään
toisessa vaiheessa

Kunnissa käyttöön otetuilla muutoksilla pyritään turvaamaan iäkkäiden henkilöiden perustuslain mukaista oikeutta välttämättömään huolenpitoon ja riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Sanna Marinin hallituksen ohjelmaan sisältyvä iäkkäiden henkilöiden palveluja koskeva lainsäädännön uudistaminen jatkuu uudistuksen toisessa vaiheessa.

Kotihoidon asiakasmäärien ennustetaan kasvavan tulevina vuosina. Vuosina 2018-2019 asiakasmäärät kasvoivat Suomessa 4 000 asiakkaalla. Uudistamisen toisessa vaiheessa tavoitteena on erityisesti kotiin annettavien palveluiden laadun sekä saatavuuden parantaminen. Sen aikana selvitetään keinoja kotihoidon riittävyyden turvaamiseksi. Samalla paneudutaan iäkkäiden henkilöiden asumisen monimuotoisuuden kehittämiseen.

Harjun mukaan on tärkeää, että myös kotihoidon palveluja ja niiden laatua kehitetään. Hän arvioi, että kotiin annettavien palvelujen osalta kuntien ja palveluntuottajien haasteet ovat samankaltaisia henkilöstön saatavuuden kannalta kuin iäkkäiden henkilöiden tehostetussa palveluasumisessa.

–Pelkona on ollut, että kotihoito jää kehitystyössä jalkoihin, Harju kommentoi.

Lähde: Aluehallintovirasto ja sosiaali- ja terveysministeriö

Riika Paukkonen