Kuntavaalit.jpg

Kuntalaisten luottamus kunnalliseen päätöksentekoon kohentunut

Suhtautuminen kunnalliseen päätöksentekoon ja päättäjiin on ollut läpi tarkasteluajanjakson 1996-2020 pikemmin kriittistä kuin positiivista, mutta luottamus on vähitellen kohentunut. Kuntalaisten luottamusta kunnan päätöksentekoon ja päättäjiin on kartoitettu osana Kuntaliiton suurta kuntalaistutkimusta.

Tutkimuksessa kartoitettiin kuntalaisten mielipiteitä kunnan päätöksentekoon ja päättäjiin liittyvistä väitteistä. Suurin osa vastaajista suhtautuu esitettyihin väittämiin neutraalisti. Tutkimuksesta ilmenee, että kuntalaiset suhtautuvat kuntansa päätöksentekoon ja päättäjiin pikemmin hieman epäileväisesti kuin luottavaisesti.

Kuntalaiset suhtautuvat pikemmin positiivisesti kuin negatiivisesti kuntien palveluista ja päätöksistä tiedottamisen riittävyyteen sekä siihen, että kunnan päättäjät huolehtivat hyvän elämän edellytyksistä omassa kunnassa.

Toisaalta vastauksissa esitettiin myös kriittisiä arvioita. Vastaajista 40 prosenttia arvioi, että valtakunnan tason päättäjät eivät pidä hyvin huolta elämisen edellytyksistä heidän asuinseudullaan. Lisäksi 35 prosenttia vastaajista koki, että heidän kunnassaan ei kuunnella kuntalaisten mielipiteitä.

-Vaikka tasaista positiivista kehitystä on vuosien saatossa onneksi tapahtunut, on kuntalaisten luottamuksen rakentamisessa yhä parannettavaakin. Tulevissa kuntavaaleissa valittavilla valtuutetuilla on keskeinen rooli luottamuksen rakentamisessa, erityisesti avoimuuden ja vuorovaikutuksen kehittämisen kautta. Kuntapäättäjien kannattaa myös kiinnittää entistäkin enemmän huomiota oikeudenmukaiseen päätöksentekoon ja eri väestöryhmien tasavertaiseen kohteluun, arvioi Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.

Nuorimmat ja vanhimmat kuntalaiset luottavat
kunnan päätöksentekoon eniten

Kuntalaiskyselyn mukaan vastaajien eri ominaisuudet, kuten sukupuoli, ikä, äidinkieli ja koulutus vaikuttavat kunnan päätöksentekoon kohdistuvaan luottamukseen.

Tuloksista ilmenee, että muutokset kunnan taloustilanteessa ja kunnan päätöksentekoilmapiirissä heijastuvat herkästi kuntalaisten luottamukseen kunnan päätöksentekoon.

Vastausten mukaan naiset suhtautuvat kunnalliseen päätöksentekoon miehiä luottavaisemmin. Samoin ruotsinkielinen väestö suhtautuu päätöksentekoon luottavaisemmin kuin suomenkieliset.

Selkeitä eroja on havaittavissa myös muiden taustatekijöiden osalta. Esimerkiksi korkeakoulutuksen omaavat ovat luottavaisempia, kuin vähemmän koulutetut. Samoin korkeintaan viisi vuotta nykyisessä kunnassa asuneet ovat luottavaisempia kuin sitä pidempään kunnassa asuneet vastaajat.

- Tulokset osoittavat, että luottamuksen kokemukseen vaikuttaa moni taustatekijä. Kiinnostavaa on myös se, että nuorinta ja vanhinta ikäluokkaa edustavat ovat luottavaisempia, kuin 30–69 -vuotiaat, Pekola-Sjöblom toteaa.

Kuntalaisten luottamus kunnan päätöksentekoon on yhteydessä myös kuntarakenteellisiin tekijöihin kuten kuntakokoon. Tulokset vaihtelevat kunnittain paitsi kuntakokoluokkien välillä myös kuntakokoluokkien sisällä.

Luottamus kunnan päätöksentekoon on suurinta 10 001–20 000 asukkaan tutkimuskunnissa ja heikointa 50 001–100 000 asukkaan kunnissa. Kuntakeskuksessa asuvat luottavat kunnalliseen päätöksentekoon enemmän, kuin keskustan reuna-alueilla, lähiössä tai haja-alueella asuvat.

Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton Kuntalaistutkimus 2020 -kyselystä, johon vastasi viime keväänä yli 10 000 suomalaista. Kyselytutkimus on toteutettu osana Kuntaliiton Erilaistuva KuntaSuomi 2025 -tutkimusohjelmaa, jossa on mukana 43 kuntaa eri puolilta Suomea.

Suomen Kuntaliitto

 

Lasten vaalit 2021: päästämme lapset ääneen!

Kevään 2021 kuntavaalien yhteydessä järjestetään valtakunnalliset Lasten vaalit. Kuntaliitto, Suomen Nuorkauppakamarit ry ja Porin kaupunki toimivat vaalien pääjärjestäjinä.

Lasten vaalien tärkeimpänä tavoitteena on tukea ja laajentaa lasten demokratiakasvatusta. Kampanjassamme päästämme lapset sekä ääneen että äänestämään.

Lasten vaalit ovat puoluepoliittisesti täysin sitoutumattomat. Vaalien ehdokkaina toimivat suomalaisten kuvittajien tekemät piirroshahmot, joita kuvaillaan ehdokkaiden esittelyissä innostavin ja positiivisin sanakääntein. Ehdokkaisiin on mahdollista tutustua Lasten vaalien verkkosivuilla.

Aikuisten orientoituessa kuntavaaleihin, myös lapset pääsevät tutustumaan yhteiskunnallisen vaikuttamisen tapoihin. Perinteisesti Lasten vaaleissa aikuisten virallisen äänestyspaikan lähellä on ollut lasten omatoiminen vaalipiste, jossa lapset ovat voineet äänestää mukanaan olevan aikuisen opastuksella. Tällä kertaa nopeasti muuttuvan koronatilanteen johdosta äänestys toteutetaan pääasiassa digitaalisesti ja kannustamme erityisesti päiväkoteja ja alakouluja äänestämään.

Mahdollisuuksien mukaan kunnissa voidaan edistää myös omatoimisten vaalipisteiden järjestämistä. Lasten vaalien tulos julkistetaan virallista vaalipäivää seuraavalla viikolla.

- Leikkisät hahmot ja digitaalisen äänestämisen hyödyntäminen avaavat uusia matalan kynnyksen mahdollisuuksia niin päiväkodeissa, kouluissa kuin kodeissa ympäri Suomen tutustua osallisuuteen ja demokratiaan, sanoo Kuntaliiton viestintäjohtaja Miia Välikorpi.

Vaalit toteutetaan ainakin suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Kysely: kakkosluokkalaiset
tyytyväisiä päätösvaltaansa

Osana 2021 järjestettäviä Lasten vaaleja, Kuntaliitto toteutti valtakunnallisen tutkimuksen kaikille 2. luokan oppilaille. Koululaiset pääsivät vastaamaan heidän arkeaan koskettaviin kysymyksiin.

Kyselyyn osallistui yli 4 000 vastaajaa ympäri Suomen. Lähes 90 % vastanneista kokee koulumatkansa turvallisena, melkein puolet vastanneista haluaisi leikkipuistoihin enemmän kiipeilytelineitä ja käsityö nousi selvästi suosituimmaksi toiveharrastukseksi. Lisäksi puolet vastanneista haluaisi harrastaa enemmän liikuntaa.

Kyselyn mukaan kuusi kymmenestä 2. luokkalaisesta haluaisi päättää omista asioistaan saman verran kuin nytkin. Vain kolme kymmenestä haluaisi enemmän päätösvaltaa.

Kyselytutkimus toteutettiin syksyllä 2020 sivistystoimen avustuksella verkkokyselynä, jossa lapsille esitettiin monivalintakysymyksiä. Osaan oli mahdollisuus vastata myös avoimella vaihtoehdolla. Kysely teetettiin täysin anonyymisti.

Suomen Kuntaliitto