18.03.2020

Sähköisen asioinnin tuki kehittyy uusien digipalvelujen rinnalla

Digi- ja väestötietoviraston pääjohtaja Janne Viskarin mukaan uuden viraston myötä asioinnista halutaan tehdä helpompaa.

Digi- ja väestötietovirasto vie digitalisaatio-ohjelmaa eteenpäin, yhtenä tavoitteenaan kehittää julkisia palveluja sähköisiksi. Maakunnissa valmistaudutaan tulevaan muutokseen kartoittamalla digitukea tarjoavia toimijoita. Tulevaisuuden digipalvelujen rinnalla on tarjolla myös muita mahdollisuuksia hoitaa asiointia julkishallinnon tai kunnan kanssa.

Uusi Digi- ja väestötietovirasto aloitti toimintansa tammikuun alussa. Virasto yhdisti maistraatit ja Väestörekisterikeskuksen saman katon alle. Sen tehtäviin kuuluu huolehtia väestötietojärjestelmän ylläpidosta sekä yhteiskunnan digitalisaatiosta. Digi- ja väestötietovirasto koordinoi myös valtakunnallista digitukiverkostoa, jossa kehittämistyötä tehdään yhdessä 14 maakunnan kesken.

–Toimintamme ohjenuorana on digitalisaation edistäminen yhteiskunnassa. Tuemme kansalaisten asiointia julkisen hallinnon kanssa ja teemme Suomesta entistä sujuvammin toimivaa yhteiskuntaa. Tämä vaatii teknologian ennakkoluulotonta hyödyntämistä, mutta myös uudenlaista toimintakulttuuria ja entistä tiiviimpää yhteistyötä eri toimijoiden välillä, sanoi Digi- ja väestötietoviraston pääjohtaja Janne Viskari STT:n tiedotteessa vuoden alussa.

Uudistuksen myötä palvelupaikat ovat pysyneet ennallaan ja asioita voi hoita missä vain Digi- ja väestötietoviraston palvelupisteessä. Virasto haluaa vaikuttaa viranomaisasioiden hoidosta vallitseviin mielikuviin.

–Viranomaisasiat nähdään usein mutkikkaina. Me haluamme tehdä kansalaisten elämästä ja asioinnista helpompaa. Paketoimme omia palvelujamme elämäntilannelähtöisiksi kokonaisuuksiksi ja autamme julkista hallintoa toimimaan samoin. Yhdistämällä eri viranomaisilla jo olevaa tietoa kansalaisen ei esimerkiksi tarvitse täyttää hakemuksiin yhteystietojaan joka kerta yhä uudelleen, vaan tiedot päivittyvät hakemukseen automaattisesti taustajärjestelmistä, kuten väestötietojärjestelmästä, Viskari havainnollistaa.

Hallitusohjelman tavoitteena on, että julkiset palvelut ovat kansalaisten sekä yritysten saatavilla digitaalisina vuoteen 2023 mennessä. Taustalla on vuonna 2019 käynnistynyt digitaalisten asiontipalvelujen tiekarttatyö. Parhaillaan rakennetaan digitalisaatio-ohjelmaa, jossa julkiset palvelut ovat tarjolla paitsi diginä, niin myös laadukkaina ja saavutettavina. Ohjelma on osa hallituksen laajaa digitalisaation edistämisen ohjelmaa.

Etelä-Savossa digipalvelujen edut
halutaan kaikkien saataville

Etelä-Savon digituki -hanke on työskennellyt vuoden alusta lähtien osana valtakunnallista kehittämistyötä ja sen tavoitteena on luoda digitaalisempi Etelä-Savo. Hankkeen vastuutahona toimii Etelä-Savon maakuntaliitto ja se jatkuu 31. lokakuuta saakka.

–Hankkeessa keskitytään tällä hetkellä rakentamaan digitukijoiden verkostoa ja kartoittamaan maakunnan asukkaiden digituen tarpeita ja tuen toteutumista, projektipäällikkö Jussi Linnala kuvailee.

Linnalan mielestä digitukijoiden verkosto on tärkeä, ettei kukaan jäisi digitaalisten palvelujen hyötyjen ulkopuolelle vastoin omaa tahtoaan. Hän myös muistuttaa, että digitaidot ovat suomalaisille uusi kansalaistaito ja on tärkeää että niitä parannetaan. Linnalan mukaan digineuvonnan tilanne on Etelä-Savossa tällä hetkellä erittäin hyvä, mutta tietoa erilaisista yrityksistä ja yhteisöistä tulisi lisätä.

–Tähän kehitetään yhdessä valtiovarainministeriön sekä Digi- ja väestötietovirasto kanssa ratkaisua. Suomi.fi -sivuston kautta pyritään jatkossa kuvaamaan ja esittämään digituen tarjoajat alueittain. Tavoitteena on saada toimiva portaali, mistä kuntalaiset voivat tarkistaa oman kunnan alueella toimijat ja löytää apua heti oikeasta paikasta. Tämä työ on kuitenkin vasta alussa ja suunnitelma täydentyy kevään aikana.

Sähköisten palveluiden käyttäjissä on kuntalaisia, joille palvelujen käyttö on haastavaa ja puhutaan jopa digisyrjäytymisestä. Linnalan mukaan sähköisten palvelujen ulkopuolelle jäämistä voidaan ehkäistä monilla tavoilla. Hän lisäisi kuntalaisten opastusta, neuvontaa ja myös perusopetustakin digipalveluiden ja laitteiden käytössä.

–Myös avustettu digipalveluiden käyttö, jossa sukulainen tai luotettu henkilö auttaa tai hoitaa vanhemman ihmisen digiasiointia, alkaa olla arkipäivää, Linnala toteaa.

Digipalveluiden käyttö ei tule kaikille olemaan vaihtoehto ja osa kuntalaisista haluaa jäädä niiden ulkopuolelle. Linnala tietää, että digipalveluiden piiriin ei voida saada kaikkia kuntalaisia, eikä se ole hänen mielestä tarkoituskaan.

–Tietyt julkisen sektorin palvelut ovat varmasti jatkossakin hoidettavissa kuten ennenkin, mutta osa yrityksistä tulevat melko varmasti supistamaan henkilökohtaista palvelua entisestään ja siirtämään toimintaansa enemmän verkkoon.

Varkauden kaupunki on maakunnan edelläkävijä
sähköisten palvelujen tarjoajana

Varkaudessa sähköisiä palveluja on kehitetty aktiivisesti vuodesta 2009 lähtien, muun muassa eVarkaus-hankkeessa vuosina 2009-2012. Tietohallintojohtaja Jarmo Heinosen mukaan sen jälkeen kehittämistyötä on tehty hyväksytyn digitalisaatio-ohjelman puitteissa.

–Oma ja myös muiden organisaatiomme ulkopuolisten toimijoiden näkemys on, että Varkaus on ollut Pohjois-Savossa yksi edelläkävijöistä sähköisten palvelujen tarjoamisessa.

Varkaudessa sähköisten palvelujen määrä on kohonnut useisiin kymmeniin, lisäksi tulevat kaupungin sisäiset sähköiset palvelut. Sosiaali- ja terveyspalveluissa on käynnistynyt viime vuosina esimerkiksi terveysasemalle yhteydenoton tarjoava KlinikPro sekä Apua-nappi, joka johdattaa asukkaan oikean palvelun luokse.

–Tänä päivänä keskeinen painopiste on Suomi.fi -tunnistamisen, -viestien ja -maksamisen liittäminen sähköisiin palveluihin, Heinonen kuvailee.

Pohjois-Savossa toimiva Digivieri-koordinointihanke kartoittaa digitukea tarjoavia tahoja maakunnan alueella. Heinosen mukaan digineuvonnan tarve on tunnistettu Varkaudessa ja kaupungin omat resurssit kohdentuvat tällä hetkellä ensisijaisesti sisäiseen palvelutuotantoon.

–Digivieri-hankkeen tekemä kartoitus on tärkeä, jotta saadaan koottua ajantasainen osaajaresurssi, myös digituen suuntaaminen oikeisiin kohderyhmiin on tärkeää.

Varkaudessa on tiedostettu, että tarjottavasta tuesta huolimatta digipalvelut eivät ole kaikkien kaupunkilaisten ulottuvissa.

–On tärkeää, että kunta pystyy tarjoamaan palvelujaan eri kanavissa, ei yksinomaan digitaalisena, Heinonen toteaa.

Suomalaisten yhdenvertaisuus ei
toteudu digipalvelujen saatavuudessa

Suomessa on tutkimustietoa digitaalisten julkisten palvelujen saatavuudesta sekä laadusta. Vuodesta 2013 lähtien BearingPoint Finland Oy:n toteuttama Digimenestyjät-tutkimus on mitannut aiemmin yritysten digitaalista kyvykkyyttä. Vuonna 2019 toteutettu tutkimus laajeni julkisen sektorin organisatioihin. Mukana oli 42 yhteiskunnallisesti merkittävää organisaatiota, kuten suurkaupunkeja ja koko maan kattavia valtion organisaatioita.

Tutkimuksen mukaan suomalaiset eivät ole yhdenvertaisessa asemassa digitaalisten palveluiden saatavuudessa. Kansalaisten saama palvelun taso vaihtelee organisaatioittain sekä paikkakunnittain. Tutkimus nostaa myös esiin tarpeen jakaa hyviä käytäntöjä aiempaa enemmän.

Digitaalisten palvelujen osalta julkisista toimijoista viisi parhaiten sijoittunutta ovat Helsingin kaupunki, Espoon kaupunki, Kela, HSL sekä Posti. Eniten puutteita havaittiin julkisella sektorilla erikoissairaanhoidossa. SOTE-ratkaisun pitkittyminen näkyy asiakkailla, kun digipalvelujen kehittämistä on lykätty sairaanhoitopiireissä. Tutkimuksesta saatujen tulosten mukaan erityisesti tähän kaivattaisiin panostuksia.

Maaliskuun aikana
kerätään tietoa digituesta

Digi- ja väestötietovirasto koordinoi valtakunnallista digitukiverkostoa. Verkoston kautta kaikki Suomen digituen tarjoajat saavat hyödyllistä tietoa digitaitojen kehittämisen tueksi ja voivat jakaa keskenään hyväksi todettuja malleja.

Maaliskuussa toteutettava digitaitokysely on ensimmäinen digitaitojen valtakunnallinen kartoitus, jonka avulla saadaan tietoa digituen ja digipalvelujen kehittämisen tueksi. Digitaitokysely on tarkoitettu kaikille, myös heille, jotka eivät käytä älylaitteita tai asioi itse sähköisesti. Digi- ja väestötietovirasto toivoo vastauksia mahdollisimman laajasti taidoista riippumatta. Sähköisen kyselyn lisäksi on mahdollisuus vastata paperilomakkeella, joita digituen alueelliset koordinaattorit jakavat ympäri Suomea. Paperilomakkeita tulee muun muassa kirjastoihin, yhteispalvelupisteisiin sekä Digi- ja väestötietoviraston palvelupaikkoihin. Vastauksia kerätään maaliskuun ajan ja tulokset julkaistaan toukokuun lopussa.

Lähde: Valtioneuvosto

Riika Paukkonen, kuva Digi- ja väestötietovirasto