16.11.2022

Teollisuusperintötutkimus kiinnostaa

Varkaudessa tehtaat kuuluvat keskeisesti kaupunkimaisemaan.

Teollisuusperintötutkimusta toteutetaan eri puolilla Suomea. Muistot kartalla -karttatietopalvelu kerää kansalaisten muistoja sekä kuvia tehtaiden piipuista. Tiedot tulevat osaksi Oulun yliopiston koordinoimaa tutkimusaineistoa. Varkaudessa on paneuduttu kahden vuoden ajan aineettoman teollisen kulttuuriperinnön ilmiöiden tunnistamiseen. Tutkijat ja kulttuuriperintö-toimijat kokoontuvat marraskuun lopulla Varkaudessa kaksipäiväiseen seminaariin.

Teollisuusperintötutkimuksen seminaari järjestetään Varkaudessa kaksipäiväisenä marras-joulukuun vaihteessa. Teollisuusperintöseura ry:n järjestämä tilaisuus järjestetään Varkauden teolliseen historiaan kiinteästi kuuluvissa tiloissa Tehtaan koululla sekä Varkauden tehtaan vanhassa pääkonttorirakennuksessa Keskuskonttorilla. Seminaariin osallistujat tutustuvat myös muihin kaupungin teollisiin ympäristöihin.

Aineettoman teollisen perinnön aihepiiriin seminaarissa johdattelee Teollisuusperintöseura ry:n puheenjohtaja Hanna-Kaisa Melaranta. Hän toimii myös Varkauden museoiden museotoimenjohtajana. Aineeton teollinen perintö on noussut käsitteenä osaksi Teollisuusperintöseuran työtä sen jälkeen kun havaittiin, että käsite ei näy Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalla.

Aineettomaan teolliseen perintöön kuuluvat esimerkiksi teollisen työn il-miöt sekä osaaminen ja sen välittäminen sukupolvelta toiselle.

–Aineeton teollinen perintö ei näy Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalla kansainvälisesti eikä Suomen kansallisessa listauksessa. Teollisuusperintöseura haluaa tunnistaa tämän ilmiön, Melaranta toteaa.

Tapaamisella
tärkeä merkitys

Teollisuusperintötutkimuksen seminaari on samalla Aineettoman teollisen kulttuuriperinnön ilmiöiden tunnistaminen -hankkeen päätösseminaari. Melaranta tulee puheenvuorossaan kertomaan hankkeen toiminnasta ja lisäksi tilaisuudessa esitellään toteutettuja pilotteja. Aineeton teollinen perintö käsitteenä on vielä uusi teollisuuspaikkakunnilla. Museoviraston Elävän perinnön klinikka-konsepti on osaltaan tuonut käsitettä lähemmäksi.

–Klinikoita perustetaan yhteisöjen aloitteesta, Melaranta sanoo.

Varkauden teolliseen perintöön on pureuduttu kahden vuoden ajan Ihmiset aineettoman teollisen kulttuuriperinnön haltijoina -hankkeessa. Melaranta kertoo, että hankkeen taustalla on juuri Teollisuusperintöseuran tavoite tunnistaa aineettoman teollisen perinnön ilmiöitä.

Jyväskylän yliopiston ja Varkauden museoiden monialainen hanke on saanut Koneen säätiön rahoituksen. Hanketta ovat lisäksi tukeneet taloudellisesti Varkauden kaupunki, Andritz Oy, Stora Enso Oyj ja Sumitomo SHI FW Energia Oy.

–Hankkeessa tutkitaan tekijöitä ja osaamista, ei niinkään tehtaita tai niihin liittyviä vuosilukuja, Melaranta kertoo.

Yhteiset seminaarit ja tapaamiset ovat tutkijoille tärkeitä. Teollisuusperintötutkimuksen seminaari siirtyi koronan vuoksi viime vuoden joulukuulta tälle syksylle. Melarannan mukaan yhdessä käytävä keskustelu on todella tärkeää.

–Keskustelusta kumpuaa aina uutta ja hyvää.

Seminaariin osallistuvan Piippumuistoja-hankkeen johtajan, FT Tiina Äikkään mukaan tapahtumien yhteydessä käydään tavallisesti vapaata keskustelua, jota etätapaamisten aikana ei ole voitu toteuttaa. Varkaudessa järjestettävässä seminaarissa vapaalle keskustelulle onkin varattu runsaasti aikaa.

–Fyysisellä tapaamisella on valtava merkitys, Äikäs toteaa.

Muistoja piippujen
juurelta

Oulun yliopisto on koordinoinut Piippumuistoja -hanketta, jonka aikana kerätään tutkimusaineistoa tehtaanpiippujen merkityksestä paikallisille asukkaille ja tehdaspaikkakunnilla vieraileville. Äikäs kertoo hankkeen saaneen alkunsa, kun tutkijaryhmä havaitsi millaisia tunnereaktioita eri puolilla Suomea koettiin tehtaiden piippujen purkutöiden yhteydessä. Paikallista keskustelua syntyi esimerkiksi verkkolehtien kommentointi-osioissa.

–Halusimme selvittää, onko kyseessä laajempi ilmiö, Äikäs sanoo.

Interaktiivinen Muistot kartalla -karttapalvelu julkaistiin maaliskuussa 2021. Karttasovelluksen käyttäjät voivat osallistua tutkimusaineiston tuottamiseen lisäämällä palveluun omia muistojaan tai kuviaan niin puretuista, hylätyistä kuin käytössä olevista tehtaiden piipuista. Karttasovellus on käytössä ainakin hankkeen ajan vuoden 2023 loppuun. Tavoitteena on, että se jäisi elämään myös sen jälkeen teollisesta kulttuuriympäristöstä kiinnostuneille. Hankkeen aikana kertynyt aineisto arkistoidaan Työväenmuseo Werstaan kokoelmiin. Äikkään mukaan käyttäjien lisäämät muistot ovat monipuolisia.

–Eräskin käyttäjä kertoi tehtaan piipun toimineen maamerkkinä hänelle ja isälleen lapsuusajan souturetkillä merellä.

Sovellusten hyödyntäminen yliopistotutkimuksessa on havaittu hyväksi toimintatavaksi.

–Muistot kartalla -karttapalvelun kaltaista karttasovellusta on jo hyödynnetty esimerkiksi toisen maailmansodan muistojen keräämisessä. Paikalliset asukkaat otetaan mielellään mukaan tieteelliseen tutkimukseen, Äikäs toteaa.

Nykyisin puhutaan kansalaistieteestä. Se on tieteellistä tutkimusta, jossa tavalliset ihmiset ovat toteuttamassa tutkimusta osittain tai kokonaan. He voivat osallistua tutkimukseen vaikkapa keräämällä tai luokittelemalla tutkimukseen tarvittavaa aineistoa.

Äikkään mukaan kansalaistiede herättää paikallisten asukkaiden kiinnostuksen.

–Teollisuusperintötutkimuksen osalta tämä on tuore tapa toimia.

Karttapalvelun lisäksi tutkimusaineistoa kerätään haastatteluilla, jotka on suoritettu Oulun seudun, Kajaanin, Jyväskylän (Säynätsalo), Lahden ja Kuopion alueilla.

–Olemme tehneet yhteensä yli neljäkymmentä haastattelua henkilöiden parissa, jotka ovat työskennelleet tehtaissa tai joiden harrastustoiminta liittyy niihin, Äikäs selvittää.

Varkaudessa tehtaat kuuluvat keskeisesti kaupunkimaisemaan.

–Tehtaiden piiput herättävät asukkaissa usein ajatuksia. Varkauden tehtaat toimivat yhä aktiivisesti vaikkakin Varkauden teollisuuden pitkän historian aikana rakennuksissa on tapahtunut muutoksia. Usein vasta jonkin rakennuksen purkaminen havahduttaa asukkaat pohtimaan niiden merkitystä, Äikäs arvioi.

–Toivon, että saamme myös varkautelaisia muistoja kartalle.

Teollisuusperintötutkimuksen tapaaminen 30. marraskuuta –
1. joulukuuta Varkaudessa. Tapaamisen järjestää Teollisuusperintöseura ry.

Riika Paukkonen