KierRe -hanke ekologisen ajattelun ja kestävän kehityksen asialla

Hanketta rahoitetaan EAKR -rahastosta ja sen päätoteuttaja on Navitas Kehitys Oy Varkaudesta. Osatoteuttajina toimivat Kuopion ja Iisalmen kaupungit sekä ProAgria Pohjois-Savo.

Hankkeen
tavoitteet

KierRe -hankkeen tavoitteena on myötävaikuttaa uusiutuvan energian osuuden ja paikallisten energialähteiden käytön lisääntymiseen, materiaalitehokkuuden kasvattamiseen sekä ilmastomyönteisen päätöksenteon juurruttamiseen osaksi kuntastrategioita.

Päätavoite kuntien resurssiviisaudesta ja vähähiilisyydestä muodostuu neljästä erillisestä osa-alueesta. Hankkeen pääpainopisteisiin kuuluvat energiatehokkuuden parantaminen ja uusiutuvien energiaratkaisujen käyttöönotto, vähähiilisyyttä tukevien liikkumismuotojen, aluei-den ja asumisratkaisujen edistäminen, kierrätyksen ja tuotteiden uudelleenkäytön tehostaminen ja uusien ratkaisujen pilotointi sekä ruokahävikin vähentämiseen tähtäävä ruokaketjun kierron ja biotalouden kehittäminen.

Kaikki hankkeessa tehtävät toimenpiteet suuntautuvat myös ekologisen jalanjäljen pienentämiseen. Ekologinen jalanjälki kuvaa käytännössä, kuinka suuri maa- ja vesialue tarvitaan ihmisen tai ihmisryhmän kuluttaman ravinnon, materiaalien ja energian tuottamiseen sekä syntyneiden jätteiden käsittelyyn.

Hankkeen päätoteuttajaksi valikoitui Navitas Kehitys Oy Varkaudesta. Hankkeen rahoituksesta on EAKR-rahaa 75 prosenttia, Pohjois-Savon kehittämisrahaston tukea viisi prosenttia, loppuosa on kun-tien ja yksityisten rahoittamaa.

–Hankkeen pohjalla on Varkauden, Kuopion ja Iisalmen kuntayhteistyön vahvistaminen, kertoo projektipäällikkö Laura Leppänen Navitas Kehitys Oy:stä.

–Kyseiset kunnat haluavat toteuttaa yhteistyössä toimia, jotka edesauttavat ja parantavat koko Pohjois-Savon elinvoimaisuutta, houkuttelevuutta sekä hyvinvointia. KierRe -hanke on tästä konkreettinen esimerkki.

KierRe –hanke suosii
ekologisia valintoja

KierRe -hankkeen tavoitteena on resurssiviisaan ajatusmallin, kuten yksilötasolla toteutuvan kulutuksen ja käyttäytymismallien, saaminen osaksi jokaisen kuntalaisen toimintaa.

–Resurssiviisaudessa on kyse materiaalien ja tavaroiden, sivuvirtojen sekä jätteiden paremmasta hyödyntämisestä, Leppänen selvittää.

–Toisaalta kyse on myös taistelusta kertakäyttökulutusta vastaan, johon kuntalaiset voivat omalla kulutuskäyttäytymisellään vaikuttaa.

Jokainen voi toteuttaa pieniä ekologisia valintoja päivittäin valitsemalla esimerkiksi joukkoliikenteen tai pyöräilyn yksityisautoilun sijaan. Myös lähiruuan hyödyntäminen vähentää ruuantuotannosta syntyvää hiilijalanjälkeä tuntuvasti.

–Kuinka moni tietääkään, että esimerkiksi edullinen lihaleikkele voi itse asiassa olla peräisin nautakarjasta Brasi-liasta. Sieltä liha on saattanut matkata teurastettavaksi, paloiteltavaksi, pakattavaksi ja viimein siivuina rasiaan laitetuksi Australian, Saksan ja Hollannin kautta Suomeen, Leppänen valottaa.

Myös ruokahävikkiä voidaan vähentää hyvällä etukäteissuunnittelulla sekä ylimääräisen ruuan edelleen myynnillä tai luovutuksella. Paikallisten jätehuoltoyhtiöiden kanssa voidaan toteuttaa kierrätys- ja lajitteluneuvontaa jätemäärien vähentämiseksi ja kierrätyksen tehostamiseksi.

Syksyllä 2016 päättynyt aiempi hanke, Kiertotalouden ja resurssiviisauden tuntemuksen ja osaamisen lisääminen Pohjois-Savossa, on toiminut nykyisen KierRe -hankkeen esiselvityshankkeena.

Aikaisemmassa hankkeessa valmisteltiin nyt toteutuvaa KierRe -hanketta luoden pohjaa kuntien väliselle yhteistyölle ja yhteiselle tahtotilalle olla mukana toteuttamassa resurssiviisautta sekä kiertotalouden periaatteita myös jatkossa.

–Kaikki tieto kyllä siirtyy edellisestä hankkeesta uuteen, Leppänen lupaa.

Aiemmassa projektissa mukana ollut Teija Härkönen toimii nykyisessä hankkeessa Varkauden projektivastaavana.

Resurssiviisauden
indikaattorit ja
FISU-verkosto

Vaikka vähähiilisyyteen ja kasvihuonekaasupäästöjen sekä jätemäärien vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä on useita, on tärkeää kartoittaa kuntien lähtötilanne niin kutsutuilla resurssiviisauden indikaattoreilla sekä toteuttaa kehittämissuunnitelmat, joilla asetettuihin vähennystavoitteisiin on mahdollista päästä. Resurssiviisauden indikaattoreita ovat kasvihuonekaasupäästöt, ekologinen jalanjälki sekä materiaalihäviöt.

–Kun lähtötilanne on tiedossa, pureudutaan tarkemmin siihen mistä kasvihuonekaasupäästöt muodostuvat ja kuinka niitä voidaan vähentää. Selvitetään myös mistä materiaalihäviöt ovat peräisin sekä kuinka niitä voidaan alentaa sekä mistä ekologinen jalanjälki koostuu ja kuinka sitä voitaisiin edelleen pienentää, Leppänen luettelee.

Suoritettavan kartoituksen lisäksi hankkeessa toteutettavat toimenpiteet liittyvät sekä energiatehokkuuteen, uusiutuvien energiaratkaisujen kehittämiseen, kierrätysratkaisujen testaamiseen sekä vähähiilisten liikkumismuotojen edistämiseen.

Kuopiossa resurssiviisauden indikaattorit on jo ehditty selvittää, sillä kaupunki hyväksyttiin FISU-verkostoon 2016. Varkaudessa ja Iisalmessa työ tehdään hankkeen kautta.

FISU-verkosto (Finnish Sustainable Communities) on edelläkävijäkuntien verkosto, joka tavoittelee hiilineutraalisuutta, jätteettömyyttä ja globaalisti kestävää kulutusta vuoteen 2050 mennessä.

–Kunta, yritykset ja muut paikalliset toimijat rakentavat yhteisen vision sekä tiekartan tavoitteiden saavuttamiseksi, Leppänen sanoo.

–Ne tunnistavat uusia yhteistoimintamahdollisuuksia ja tekemisen tapoja. Pyrkimyksenä on vahvistaa kunta- ja aluetaloutta, luoda työpaikkoja ja edistää kestävää hyvinvointia.

Edellä esitetty malli tarkoittaa ilmasto-ohjelmien tekemistä sekä päivittämistä, hankintastrategioiden ajantasaistamista ja kehittämisohjelmien päivittämistä resurssiviisauden sekä kiertotalouden huomioimiseksi.

–Jotkut resurssiviisauteen tähtäävät toimenpiteet vaativat investointeja, mutta satsaukset tulevat maksamaan itsensä takaisin muun muassa energiakuluissa syntyneinä säästöinä, Leppänen toteaa.

Indikaattorityön jälkeen resurssiviisaustyötä jatketaan kaikissa kolmessa kaupungissa tiekarttatyöskentelyllä, jossa kaupungit määrittävät omat tiensä kohti resurssiviisautta viittä toimenpidekaistaa myöten.

Hankkeen avulla kuntien ympäristö- ja ilmasto-ohjelmat voidaan päivittää vastaamaan tavoitteiden asettamista. Toiminnasta ja kulutuksesta löydettävissä olevat selkeät syntyvät säästöt toimivat asian puoltavina seikkoina.

Hakumenettely FISU -verkostoon tapahtuu julkisella avoimella haulla. Jo toteutetut sekä tulevaisuuteen päätetyt toimet ja suunnitelmat edesauttavat kunnan verkostoon pääsyä. Leppäsen mukaan tänä vuonna verkostoon on arvioitu tulevan mukaan pari uutta kuntaa.

Keskiössä
ilmastopoliittiset
tavoitteet

Suomi on sitoutunut kansainvälisiin ilmastosopimuksiin. EU-tasolta on asetettu Suomeakin koskevat vähennystavoitteet kasvihuonekaasujen osalta. KierRe -hankkeessa pyritään lisäksi myös vastaamaan kansainvälisiin ja kansallisiin ilmastopoliittisiin tavoitteisiin.

–Jotta näihin tavoitteisiin päästään, on jokaisen kunnan Suomessa tehtävä oma osuutensa, Leppänen selvittää.

Yhteistyöllä ja kyseisen hankkeen avulla maakunnan kaupungit Varkaus, Kuopio ja Iisalmi ovat edelläkävijöitä mainittuihin tavoitteisiin pyrkimisessä. Kukin kunta toteuttaa resurssiviisautta ja kiertotaloutta oman kaupungin lähtökohdista käsin.

FISU -työskentely on tärkeä osa hanketta ja sitä toteutetaan hankkeen aikana olennaisesti. Lisäksi kunnat tekevät myös muita konkreettisia toimenpiteitä omien havaitsemiensa epäkohtien vähentämiseksi ja poistamiseksi.

–ProAgria Pohjois-Savolle kuuluu selkeästi oma osionsa liikennebiokaasun maakunnallisen kysynnän selvittämiseksi sekä biokaasun paikallisten tuotantomahdollisuuksien määrittämiseksi, Leppänen kommentoi.

ProAgria järjestää myös neuvontaa ja koulutusta paikallisille maatilayrittäjille pyrkien luomaan kolme noin kymmenen maatilan yhteenliittymää, joilla olisi lähitulevaisuudessa potentiaalia rakentaa paikallinen biokaasulaitos ja tuottaa biokaasua liikennekäyttöön. Kyseisen toiminnan yhteistyöstä sekä yhteistyön koordinoinnista vastaa ProAgria Pohjois-Savo ja asiantuntija Juhani Paavilainen. ProAgria järjestää KierRe -hankkeen aikana maakunnan alueella muun muassa biokaasu-aiheisia teemapäiviä.

Seutuvalvomoista
merkittäviä säästöjä

Konkreettisia selviä säästöjä tuovia toimenpiteitä on kunnissa jo tehty. Esimerkiksi Varkauden kaupungin omistamia kiinteistöjä on liitetty Kuopion seutuvalvomoon.

Seutuvalvomosta käsin voidaan kiinteistökohtaisesti säätää esimerkiksi sisälämpötiloja sekä ilmanvaihtoa. Tämä kuitenkin vaatii kiinteistökohtaisen rakennusautomaation ja etävalvontalaitteen.

Tilojen seutuvalvomoon liittäminen on tuonut säästöjä kuntien energiakuluihin.

Kyseistä kustannussäästötyötä voi edelleen jatkaa liittämällä kaupunkien omistamien yhtiöiden kiinteistöt seutuvalvomoon. Konkreettisiin toimiin ja säästöihin päästään esimerkiksi selvittämällä kaupunkien tuottamien ruokavirtojen hävikki koulujen, päiväkotien, palvelutalojen ja sairaaloiden osalta.

–Kiertotalouden ja resurssiviisauden toteuttaminen on sen verran kokonaisvaltainen asia, että se tulisi jokaisessa Suomen kunnassa ottaa osaksi kunta- ja hankintastrategiaa, Leppänen mainitsee.

Jokainen kunta päättää kuitenkin itsenäisesti, millä tasolla ja millä aikataululla tavoitteisiin pyritään sekä sitoudutaan. Tavoitteeksi on silti asetettu sataprosenttinen sitoutuminen jokaisessa sopimuksen tehneessä kunnassa.

Teksti: Anne Korhonen

KieRe.jpg

KierRe -hankkeen tavoitteena on muun muassa yksilötasolla toteutuvan kulutuksen ja käyttäytymismal-lien saaminen osaksi jokaisen kuntalaisen toimintaa.