Syötkö elääksesi vai elätkö syödäksesi? Ruokariippuvuus on vakava ilmiö

Ruokariippuvuudesta puhuttaessa sillä tarkoitetaan pakonomaista ja hallitsematonta syömistä. Ruokaan ja syömiseen kohdistuva riippuvuus on toiminnallinen riippuvuus, jonka ydin on napostelu tai ahminta. Syöminen tuottaa erityistä mielihyvää silloin, jos yksilön aivot ovat erityisen virittyneitä mielihyvän hakemiseen. Myös niin kutsuttua geneettistä alttiutta riippuvuudelle on siis olemassa.

Toiminnallisissa riippuvuuksissa juurikin tekemisestä saatu mielihyvä koukuttaa. Ruokariippuvuutta ei esimerkiksi ole virallisesti tunnistettu riippuvuudeksi, toiminnallisista riippuvuuksista virallisen aseman on saavuttanut vasta peliriippuvuus.

Ruokariippuvuutta on kuitenkin tutkittu laajemmin jo 2000-luvun alusta alkaen, joten tieto ja ymmärrys asiaa kohtaan kasvaa koko ajan.

–Voidaan sanoa, että siellä missä esiintyy runsaasti ylipainoa ja hoikkuuden ihannointia, ilmenee myös laihduttamista ja ruokariippuvuutta, kertoo Ruoka ja riippuvuus -projektin projektipäällikkö Sanna Runsala Myllyhoitoyhdistys ry:stä.

Ruoka ja riippuvuus -projektin kohderyhminä ovat terveydenhuoltoalan ammattilaiset sekä ongelman kohdanneet henkilöt läheisineen.

–Nelivuotisen hankkeemme aikana olemme muun muassa toteuttaneet koulutuksia alan ammattilaisille sekä osallistuneet useisiin tapahtumiin ja erilaisille messuille ympäri Suomen. Lisäksi meillä on toimintaa hallitsemattomasta syömisestä kärsiville, Runsala toteaa.

Ruokariippuvuus
vaanii monia

Riippuvuuksien yhteydessä puhutaan usein triggereistä. Ruokariippuvuuden kohdalla näitä triggereitä eli ahmintaa laukaisevia tekijöitä voivat olla jotkin ruoka-aineet, tyypillisesti sokeri- ja rasvapitoiset herkut sekä prosessoidut ruuat. Tällaisia ruokia ovat esimerkiksi karkit, kakut, keksit ja jäätelöt sekä pitsa, pikaruoka, perunalastut ja muu rasvainen ruoka. Myös jotkut syömistavat voivat laukaista ahmimisen, esimerkiksi television tai tietokoneen ääressä tai vaikkapa seisaaltaan syöminen.

Triggerit ovat jokaiselle yksilöllisiä, vaikka ne usein ovat saman tyyppisiä ruokia ihmisestä tai tilanteesta riippumatta.

Tietoa ruokariippuvuudesta ei ole ollut kovin pitkään tai ainakaan hyvin paljoa saatavilla. Moni on kuitenkin tunnistanut hallitsemattomuutta omassa syömisessään.

–Ruokariippuvuuden oireet ja seuraukset ympäristölle eroavat muun muassa päihderiippuvuudesta jonkin verran, mutta ne ovat silti merkittävät. Ruokariippuvuuteen liittyy usein ylipaino, jolla on omat seurauksensa esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksiin sekä kakkostyypin diabetekseen. Lisäksi siihen liittyy usein valtavasti myös häpeää, syyllisyyttä sekä epäonnistumisen tunteita ja masennustakin, Runsala luettelee.

Riippuvuudeksi muodostunut asia on aina vakava ilmiö.

On tärkeää huomata, että kaikki ahmintahäiriöstä ja/tai ruokariippuvuudesta kärsivät eivät ole ylipainoisia. Painoindeksiltään he voivat olla aivan normaaleja tai myös jopa alipainoisia. Pakonomaiseksi muodostunut syöminen aiheuttaa myös heille merkittäviä fyysisiä ja psyykkisiä terveyshaittoja.

Pahimmillaan ruokariippuvuus on siis elämänlaatua merkittävästi haittaava asia.

Hallitsemattomuudesta hallaa monella
elämän osa-alueella

Usein ihminen tunnistaa itse oman hallitsemattoman syömisensä, mutta ei ehkä osaa yhdistää sitä riippuvuuteen. Tiedon lisäämisellä voidaan paitsi lisätä ymmärrystä riippuvuudesta, myös ohjata ihmisiä oikeanlaisen avun piiriin.

–Ruokariippuvuus koskettaa kaikenikäisiä ihmisiä, mutta alaikäisten kohdalla puhumme mieluummin syömishäiriöstä kuin riippuvuudesta, Runsala selventää.  
 
Vaikka ruokariippuvuus osataan usein tunnistaa esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaisten keskuudessa, ovat he kuitenkin usein neuvottomia siitä, mitä kyseisen asian kanssa pitäisi tehdä.
 
–Varsinkin paino-ongelmien kanssa työskentelevät ammattilaiset tunnistavat ongelman. Hoitoa ei useinkaan ole tarjolla. Niinpä monet terveydenhuoltoalan ammattilaiset saattavat kokea tilanteen varsin turhauttavana, Runsala toteaa.
Sanna Runsala kertoo, että pahimillaan ruokaan ja syömiseen sekä usein myös painoon liittyvät ajatukset hallitsevat ihmisen elämää.

–Tällöin itsetunto, sosiaaliset suhteet ja jopa arjesta tai työstä selviytyminen voi olla hankalaa. Mahdolliset paino-ongelmat ja siitä aiheutuvat terveyshaitat rajoittavat liikkumista sekä elämää entistä enemmän. Syöminen saattaa muodostua ainoaksi mielihyvän lähteeksi. Myös unettomuus, masennus ja ahdistuneisuus saattavat vaivata. Pahimmillaan seuraukset voivat olla hyvin vakavia, mikäli ihmisen elämänhalu ja usko paremmasta alkavat kokonaan hiipua.

Syömishäiriöistä ahmintahäiriö (BED) on lähimpänä ruokariippuvuutta. Monet ahmintahäiriöstä kärsivät tunnistavat myös hallitsematonta, addiktiivista syömistä.

–Ruokariippuvuudessa ahminnalla tarkoitetaan pikemminkin jatkuvaa napostelua, kun taas ahmintahäiriötä leimaa enemmän kohtauksittainen ahminta, Runsala selvittää.

Myös bulimiasta kärsivät saattavat tunnistaa addiktiivisuutta syömisessään.

Ruokariippuvuus ja tunnesyöminen eivät ole sama asia, vaikka moni ruokariippuvainen tunnistaakin pyrkimystä hallita ja sietää omia tunteitaan syömällä.

–Taipumus tunnesyömiseen saattaa olla yksi ruokariippuvuudelle altistava tekijä, mutta tunnesyöminen ei ole yhtä kuin ruokariippuvuus. Monelle tunnesyöjälle syöminen saattaa liittyä tiettyihin hetkiin ja on siten jotakuinkin hallinnassa, Runsala valottaa.

Askel kohti vapautta
– ponnahduslautana ruokarytmi

Ruokariippuvuus ilmenee usein kaikissa olosuhteissa. Vaikka syöminen tapahtuu monesti yksin ja piilossa, jopa perheeltäkin salassa, voi addiktiosta kärsivän olla vaikeaa hallita itsensä esimerkiksi kylässä taikka perhejuhlissa.
 
–Monet ruokariippuvaiset tunnistavat vaikeuksia hillitä itseään esimerkiksi buffet-pöydissä. Myös perhejuhlat voivat olla haaste jos syöminen ”jää päälle”. Vaikka maha olisi täynnä juhlissa nautituista herkuista, syöminen jatkuu kotona. Toiset taas pystyvät hillitsemään syömistä seurassa, mutta syövät suuria määriä ruokaa sitten yksin ollessaan, Runsala selvittää.

Ensisijaista hoitoa ei ruokariippuvuuteen ole olemassa, mutta apua ja tukea on toki saatavilla.

–Mikäli epäilee syömisensä muuttuneen hallitsemattomaksi, kannattaa ensinnäkin hakea tietoa riippuvuudesta. On helpompi lähteä hoitamaan itseään, kun ymmärtää paremmin riippuvuutta ja sen vaikutuksia, Runsala kannustaa.

Ruokavaliossa on perus-asioiden kuntoon laittaminen tärkeää. Ruokarytmin eli säännöllisen syömisen merkitystä ei voi liikaa korostaa.

–Liian pitkä ruokailuväli on yksi yleisimmistä ahmintaa laukaisevista tekijöistä, Runsala tietää.

–Tulisi muistaa nauttia riittävän usein monipuolista, aivan tavallista ruokaa. Jos kohdallaan tunnistaa ahmintaa laukaisevia ruoka-aineita tai -tapoja, niitä kannattaa välttää, erityisesti toipumisen alkuvaiheessa.

Usein syömisellä haetaan mielihyvää, turvaa sekä helpotusta vaikeisiin tunteisiin. Kun ahminta jää taakse, tunteet nousevat väistämättä pintaan. Välttääkseen repsahdusta kannattaakin hakea asiantuntijan tukea sekä keskusteluapua tunteiden käsittelyyn.

Vertaistukiryhmät sekä useat ammattiauttajat tarjoavat apuaan myös ruokariippuvuudesta kärsiville. Vertaistukiryhmiä toimii isoimmilla paikkakunnilla sekä myös esimerkiksi Skypessä. Niistä moni saakin ongelmaansa usein ratkaisevaa apua. Joskus tukea voi saada myös ystävältä tai terapeutilta. Toisille seurakunnat, jooga tai mindfulness toimivat tärkeänä tukena tasapainoa etsiessä.

–Tärkeää on muistaa olla itselleen lempeä sekä riittävän kärsivällinen, Runsala muistuttaa.

Ruokariippuvuus on kehittynyt pitkään ja hitaasti, myös siitä toipuminen vie oman aikansa.

–Takapakkeja luonnollisesti tulee, mutta niistäkin voi oppia, Runsala lohduttaa.

Ongelman kohdanneille ja heidän läheisilleen on tarjolla muun muassa avoimia luentoja, keskusteluiltoja sekä vertaistukiviikonloppuja. Myös Facebookissa toimii aiheeseen liittyen suljettu ja salainen keskusteluryhmä.

Lisätietoa:
Anonyymit Ylensyöjät
(Overeaters Anonymous),
www.oafinland.fi
Syömishäiriöliitto – SYLI ry, www.syomishairioliitto.fi
www.ruokariippuvuus.fi

Teksti: Anne Korhonen, kuva: Myllyhoitoyhdistyksen Ruoka ja riippuvuus -projektitiimi

Ruokariippuvuus.jpg

Myllyhoitoyhdistyksen Ruoka ja riippuvuus –projektin tiimi. Projektiassistentti Soila Saranko (vas.), projektipäällikkö Sanna Runsala ja projektikouluttaja Suvi Björkqvist.