Sarjakuvapiirtäjä, monen aloittelijan unelma

Kukapa ei olisi lukenut sarjakuvia? Aku Ankka, Mustanaamio, Taika-Jim ja Tarzan. Tenavat ja Tintti sekä Lassi ja Leevi. Lista jatkuu vielä.

Myös Suomessa on sarjakuvan tekijöitä, jotka ovat pystyneet luomaan piirtämisestä itselleen ammatin. Valtakunnallisesti tunnetut kuvittajat ja sarjakuvapiirtäjät, kuten esimerkiksi Jussi ”Juba” Tuomola, Pertti Jarla sekä Mauri Kunnas ovat tänä päivänä saaneet seuraajia lukuisista uuden sukupolven sarjakuvapiirtäjistä.

Yksi heistä on varkautelaislähtöinen, nykyisin Turussa vaikuttava Siiri Viljakka.

–Olen 90-luvun animaatioiden, Aku Ankan sekä 2000-luvun alkupuolen mangabuumin kasvatti, Viljakka kertoo.

Viljakka kertoo Disney-elokuvien animaattorien ja elokuvantekijöiden toimineen aikanaan hänen suurina esikuvinaan. Hän on halunnut itse sekä piirtää että myös kirjoittaa omaa tarinaa, niinpä sarjakuva onkin aina kulkenut Viljakan pääasiallisena ilmaisumuotona näihin päiviin saakka.
–Viimeistään lukiossa minulle oli kertynyt tietoa sarjakuvista sen verran, että tiesin haluavani tehdä niitä elämäntyökseni, Viljakka valottaa.
 
Sarjakuvantäyteisiä
unelmia

Kuvien tekeminen on ollut Viljakalle aina mieluista.

–Piirtäminen on aina ollut minulle innostavaa puuhaa, johon en kyllästynyt kasvaessani. Tähän vimmaan yhdistyi vilkas mielikuvitukseni, ja muistan jo pikkutyttönä tehneeni useamman sivun eeppisiä visuaalisia fantasiatarinoita, Viljakka toteaa. Tarinat tosin tuolloin jäivät useimmiten kesken jo alkuvaiheessa, mutta iän myötä pitkäjänteisyys on onneksi lisääntynyt.

Sarjakuvaa ei Suomessa ole vielä tähän asti voinut opiskella virallisesti missään ammattiopistossa eikä korkeakoulutasollakaan.

–Tuoreen tiedon mukaan Suomessa on kuitenkin niin kutsuttu epävirallinen sarjakuvanopiskelu nykyisin mahdollista. Sarjakuvanopintoja voi siis kukin ”ujuttaa” omiin tutkintoihinsa. Poikkeuksena on Aalto-yliopisto, jossa on Taikin puolella virallinen sarjakuvan sivuaine, Viljakka tietää.

Korkeakouluissa järjestetään toisinaan myös valinnaisia sarjakuvakursseja.

Lähimmät yliopistot löytyvät muualta Euroopasta, joko Tanskasta, Britanniasta tai Ranskasta. Suomessa sarjakuvaa voi tänä päivänä opiskella joissakin kansanopistoissa. Viljakka opiskeli alaa Limingan kansanopiston sarjakuvalinjalla, jota hän suosittelee lämpimästi myös muille kiinnostuneille.

–Suuntasin nyt itse tänne Turkuun opiskelemaan kuvataidetta sen sijaan, että lähtisin opiskelemaan sarjakuvaa ulkomaille. Sarjakuva on kuitenkin yhä pääasiallinen ilmaisukeinoni, Viljakka kertoo.

Vaikka tällä hetkellä Viljakalla onkin selvästi vähemmän aikaa keskittyä sarjakuviin kuin aiemmissa opinnoissaan Limingassa, on hänelle sarjakuvantekijänä oleminen kuitenkin mahdollista muun tekemisen sekä opiskelemisen ohella.

–Välillä se on rankkaa, mutta keinot löytyvät. Unelmissani sarjakuvat ovat kokopäivätyö eivätkä mitään sivuprojekteja. Toisaalta nautin suuresti myös opiskelusta. Etenkin silloin, kun saan opintopisteitä tekemällä sarjakuvaa.

Inspiraationa ihmiset,
ilmiöt ja
ripaus luontoa

Sarjakuvan tekemisessä Viljakka ei luota pelkkiin spontaanisti syntyviin ideoihin, jotka iskevät salamana esimerkiksi kaupan kassalla. Kirjoitettavan tarinan eteen on Viljakan mukaan nähtävä vaivaa sekä myös työskenneltävä lujasti.

–On vaikka istuttava sängylle miettimään kynän ja paperin kanssa tarinan seuraavaa käännettä, vaikka se ei siinä hetkessä innostaisikaan. Hyvillä ideoilla kestää joskus pulpahtaa pinnalle, ja niiden rakentaminen vaatii toisinaan ajatusleikkejä sekä mietintäkävelyjä, Viljakka valottaa.

Mitkä asiat tai tekijät toimivat inspiraatiosi lähteinä?
 
–Minua kiinnostavat ihmiset, ihmisoikeudet ja tarinat, joihin liittyvät musiikki sekä jollakin tavalla usein toiseuden kokemus ja normien rikkominen, Viljakka pohtii.

Viime aikoina Viljakka on tehnyt paljon omaelämänkerrallisia sarjakuvia. Sieltä ideoiden ammentaminen on hänen mukaansa suhteellisen helppoa.

–Tunteet kiinnostavat minua ja koska olen tunteellinen tyyppi, olen helppo kohde itselleni. En kuitenkaan halua jäädä jumiin vain omaan elämääni, ja siksi jatkuvasti opettelenkin astumaan toisen nahkoihin tarinoissani. Nämä työt ovat vielä toistaiseksi pöytälaatikoissa ja suurin haaveeni on saada ne joskus esille.
 
Ideoiminen on usein sarjakuvapiirtäjän työskentelyn työläin osuus.

–Se on myös eniten aikaa vievä, Viljakka tunnustaa. Riippuen projektin suuruudesta, idean saaminen vie noin kolmasosan projektiin annetusta työajasta, riippumatta valmiin tuotoksen laajuudesta.
 
Viljakan käytetyin sarjakuvahahmo on Karhu, joka löytyy sekä hänen sarjakuvablokistaan että myös muutamista julkaisuistaan.

–Karhu syntyi tarpeeseeni kertoa itselleni tapahtuneita kokemuksia yleistetyssä muodossa. Toisinaan se on tarinoissa realistinen puhuva karhu, toisinaan antropomorfinen ihmisnalle. Karhussa on paljon minua ja se on tähdittänyt blogisarjakuviani alter egonani, Viljakka kuvailee.

 Useimmat Viljakan hahmot ovat kuitenkin toisenlaisiin maailmoihin suunniteltuja. Ne odottavat hänen pöytälaatikossaan tulevaisuutta, jossa hän esimerkiksi tahtoisi piirtää pidempiä romanttissävytteisiä sarjakuvia, ihmissuhdedraamaa fantasiauniversumeissa taikka historiallisissa tapahtumissa.
 
Sarjakuvan tekijän työt
taipuvat
moneen muotoon

Keväällä 2016 Don L Inspirationsin julkaisema, Lauri Tuomi-Nikulan kanssa yhteistyönä tehty Viimeinen puhe Anders Chydeniuksen paluu on toistaiseksi Viljakan laajin teos.
–Viimeinen puhe käsitteli itseäni kiinnostavia aiheita, kuten historiaa ja sananva-pautta sekä tasa-arvoa. Julkaisemisen jälkeen sarjakuvan tekeminen poiki muitakin jännittäviä asioita, esimerkiksi matkan britteihin puhumaan sarjakuvista ja sananvapaudesta, Viljakka selvittää.
 
Viljakka on lisäksi osallistunut sarjakuvillaan RIKKI-projektin julkaisuihin kahtena peräkkäisenä vuotena. RIKKI on suomalainen taideprojekti, joka koostuu julkaisuista, näyttelyistä sekä työpajoista.
 
RIKKI kertoo mielenterveyskuntoutujien kokemuksista erilaisin taiteen keinoin sekä antaa vertaistukea ja apua niille, jotka kärsivät mielenterveysongelmista.

–Sarjakuvaoriginaalejani on ollut esillä kolmessa RIKKI-projektiin liittyvässä näyttelyssä Helsingissä, Porvoossa ja Turussa.
 
Viljakan ansioista löytyy myös omakustanteita sekä näyttelyitä.

–Viimeisin näyttelyni - taidepostikorttinäyttely oli nähtävillä Kaks Ruusussa Varkaudessa.
 
Lisäksi Viljakka tekee mielellään erilaisia kuvitus- ja sarjakuvatilaustöitä.
 –Viimeistelin äskettäin myös kuvitusprojektin, jonka tein yhteistyössä Voionmaan opiston ja Tampereen Työväenmuseo Werstaan kanssa. Myös uutta sarjakuvaa on työn alla. Maaliskuussa 2018 pidän näyttelyn Turussa, jolloin esillä on myös sarjakuviani, Viljakka paljastaa.
 
Kuten sarjakuva-alan vanhoilla konkareillakin, on myös Viljakalla, uudella tulokkaalla, ”takataskussaan” runsaasti uusia ideoita.

–Voisi kai sanoa, että olen varannut tulevaisuuteni sarjakuvaeepoksien tekemiselle ja nykyhetken siihen valmistautumiselle, Viljakka kiteyttää.

Kuvat syntyvät aamusta

Lapsuusmuistojen mummolasta
someen ja takaisin 

Pieksämäkeläinen kotoistaiteilijaksi itseään tituleeraava erityisluokanopettajana ja työnohjaajana elämäntyönsä tehnyt Marjaana Valve viehättyi lapsena Kari Suomalaisen piirroksiin.

–Mummolassa oli useita Suomalaisen pilapiirroskirjoja ja selasin niitä ahkerasti. Muistan ihailleeni taiteilijan taitoa löytää poliittisten henkilöhahmojen olennaiset piirteet, Valve kertoo.

Valve muistaa piirrelleensä aina. Nykyisin hän pyrkii piirtämään ja julkaisemaan tuotoksensa somessa, Facebookissa ja Twitterissä. Digipiirroksia sarjakuvan tekijältä alkoi syntyä hänen ryhtyessään kertomaan elämästään kuvien muodossa Facebookissa.

–Vaikea sanoa mikä alkusysäys omien piirrosten tekemiseen oli. Opettajan työssäni piirsin lapsille paljon helpottaakseni oppilaiden ymmärtämistä ja tukeakseni heidän keskittymistään.

Valve on opiskellut kuvataiteita piirustus-, akvarelli- sekä muilla lyhytkursseilla.

–En ole opiskellut varsinaisesti sarja- tai pilapiirrosten tekemistä muuten kuin hakemalla tietoa netistä ja tutkimalla toisten tekijöiden töitä niistä oppien, Valve paljastaa.

Valve on piirrellyt sarja- ja pilakuvia noin viiden vuoden ajan sekä julkaissut omakustanteena muun muassa kalentereita.

–Olen tehnyt joitain kuvituksia aikakauslehtiin, myös yksittäisiä kuvia on julkaistu paikallislehdissä. Lisäksi olen kuvittanut erään projektin, Valve listaa tekemiään töitä.

Valve piirtää kuvia tilauksesta esimerkiksi syntymäpäivälahjaksi. Hän piirtää myös karikatyyrimuotokuvia tai vaikkapa piirroksia jostain merkittävästä tai hauskasta tapahtumasta.

–Minulta on tilattu kuvia muun muassa lapsuusmuistoista, kotitalosta, lemmikeistä sekä ihmisten arjesta muutamia mainitakseni, Valve luettelee.

Elämä on
mukavaa

Sarjakuvapiirtäjä Marjaana Valven tyypillinen päivä alkaa usein jo aamulla varhain.
–Kuvan synnytys tapahtuu useimmiten aamusta heti lehden lukemisen jälkeen, kahvikupin ääressä. Piirrän sormella tabletille, kuvani ovat siis digipiirroksia. Koska kerron kuvillani enimmäkseen omasta arjestani, uusi kuvaidea voi syntyä milloin vain nopeana muistiinpanona jostain uutisesta, arkipäivän hauskasta tai kummallisesta tapahtumasta, Valve kertoo. Sarjakuvan hiominen lopulliseen muotoonsa voi tapahtua myöhemminkin, varsinaisia aikatauluja ei ole.

Valven päivittäinen pyrkimys on piirtää vähintään yksi kuva päivässä. Joka kerta tavoite ei kuitenkaan täyty.

–Kuvissani on mukana paljon huumoria. Elämänohjeenani on ollut jo pitkään periaate ”Elämä on mukavaa”. Näkökulma elämään on hyvä pitää positiivisena. Se helpottaa, Valve toteaa.

Paras idea sarjakuvalle on Valven mukaan ajankohtainen, joka syntyy spontaanisti ja nopeasti.

–Näen jonkin absurdin tilanteen tai uutisen mielessäni kuvana ja siinä se on, Valve kuvaa.

Valve piirtää joka päivä julkaisten kuviaan aktiivisesti sosiaalisessa mediassa. Hänen piirroshahmoissaan toistuu usein omat perheenjäsenet sekä ystävät. Myös uusia hahmoja syntyy päivittäin, inspiraation mukaan.

–Kuviani voi myös tilata ja painatan niistä enintään parikymmentä tulostetta.

Piirtäminen kuuluu Valven elämän toistuviin rutiineihin. Uusi kuvakalenteri on pian tulossa ja häneltä on lisäksi toivottu myös paljon postikorttejakin.

–Kuvitan myös t-paitoja. Otto Manninen -paita ilmestyi Kangasniemen 150-vuotisjuhlan kunniaksi ja kuva vaimostaan Anni Swanista on nyt valmis. Olen painattanut myös yksittäisiä t-paitoja lapsille.

Valve yrittää pitää sarjakuvaharrastuksen vain harrasteena, tosin välillä kyseinen sivutoimi on saanut aikaan myös pientä työntuntua.

–Tabletti on aina mukanani, se on hyvä, siisti ja nopea väline, Valve sanoo.

Teksti: Anne Korhonen, kuvat: Siiri Viljakan arkisto, Marjaana Valveen arkisto

Viljakka.jpg

Kirjoitettavan tarinan eteen on Viljakan mukaan nähtävä vaivaa sekä työskenneltävä lujasti.

Valve.jpg

Valve piirtää joka päivä julkaisten kuviaan aktiivisesti sosiaalisessa mediassa.