Itä-Suomessa ratkotaan osatyökykyisten työelämän haasteita

Yksi hallituksen kärkihankkeista OTE -kärkihanke tekee työtä osatyökykyisten työllistämiseksi työmarkkinoilla. Heidän asemaansa vahvistetaan siten, että he pysyisivät työelämässä tai työllistyisivät paremmin. Savon OTE -hanke on mukana toteuttaen osiota ”Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen”. Vaalijalan kuntayhtymä pilotoi palveluja toiminta-alueellaan. Hankkeen aikana Varkaudessa ja Pieksämäellä kehitetään klubitoimintaa, Mikkelissä mallia jalkautuviin vertaistukiryhmiin ja Kuopiossa jalkautuvaa päivätoimintaa.

–Hanke on alkanut keväällä 2017 ja se on kahden vuoden mittainen. Tavoitteenamme on luoda sen aikana uusia toimintamalleja ja ratkaisuja, monipalvelukeskuksen johtaja ja Savon OTE -hankkeen vastaava Jenni Rytkönen Vaalijalalta kertoi.

Vaalijala, Savon Vammaisasuntosäätiö Savas ja Varkauden kaupunki järjestivät avoimen tilaisuuden Warkaus-salissa 9. marraskuuta aiheella ”Näkökulmia kehitysvammaisten itsemääräämisoikeuden toteutumisesta”. Tilaisuudessa tervehdyksensä toivat monipalvelukeskuksen johtaja Jenni Rytkönen ja palvelukodin johtaja Leena Siilin. Läheisten puheenvuoron piti Mervi Virtanen. Palvelukodin asukas Merja Tolvanen lausui tilaisuudessa runon.

Varkauden sosiaalipalvelut kehitystyössä

Varkauden vammaispalveluissa työskentelee kaksi sosiaalityöntekijää, yksi vammaispalvelunohjaaja sekä yksi avustava ohjaaja. Kaupungin vammaispalvelujen piirissä on kaikkiaan noin 550 henkilöä, joista kuljetuspalveluja käyttää 412 henkilöä ja henkilökohtaista avustajaa 144. Johtava sosiaalityöntekijä Kristiina Qvintus kertoi vuonna 2017 vammaispalvelujen kokonaisbudjetin olevan 7,1 miljoonaa. Tulevaan budjettiin tullaan esittämään 2,5 prosentin korotusta.

Vammaispalveluissa on läpikäyty viime vuosina useita muutoksia. Toimeentulotuen siirto Kelalle oli vuoden alussa iso muutos, jonka myötä kaupungissa sosiaalityöntekijän päivystyspuhelin aloitti toimintansa. Qvintuksen mukaan palvelu on otettu hyvin vastaan.

Osana kaupungin työyhteisön kehitystyötä Varkauden sosiaalipalveluissa on työstetty sosiaalityön palvelupaketteja, tavoitteena sosiaalipalvelujen tasalaatuisuus. OK-kammari -hankkeen myötä kaupunkiin suunnitellaan koko kansan kammaria, jossa olisi toimintaa kaikenikäisille varkautelaisille. Hanke tulee saamaan rahoitusta EU:n rakennerahastosta. Loppuvuoden aikana työyhteisössä vierailee kouluttaja, jonka kanssa kehitystyötä jatketaan edelleen.

–Toivon, että saamme yhdessä nostettua sosiaalialaa positiivisella tavalla esiin, Qvintus kuvaili.

Työyhteisö mukaan
vaalimaan laatua

Sosiaalihuollon ylitarkastaja Satu Syrjälä Itä-Suomen aluehallintovirastosta nosti tilaisuudessa esiin ajankohtaisia asioita. Tällä hetkellä vammaispalvelujen järjestämisvastuu kuuluu kunnille, mutta maakuntauudistuksen myötä sen on kaavailtu siirtyvän maakunnille. Hän toivoo, että perustuslakiin ei tehdä muutoksia uudistuksen myötä, sillä perustuslaki on tarkkaan harkittu ja turvaa kaikille samat perusoikeudet. Syrjälän mukaan on myös tärkeää, että asiantuntijuus säilyy suurissa rakenteellisissa uudistuksissa.

Hoidon laadusta puhuttaessa Syrjälä muistutti vuonna 2015 uudistetusta sosiaalihuoltolaista.

–Asiakkaalla on oikeus vaatia itselleen ja läheiselleen hyvää palvelua ja kohtelua. Se kuuluu kaikille.

Palvelujen kehitystyössä tulee Syrjälän mukaan olla mukana koko työyhteisö. Omavalvonta osaltaan edistää laatua. Hän kertoi, että jokaisella työntekijällä on velvollisuus ilmoittaa havaitsemastaan ongelmasta joko työpaikan vastuuhenkilölle tai johtajalle, eikä siitä saa tulla seurauksia työntekijälle. Syrjälä muistutti, että esimerkiksi muutoksista palveluisssa tulee antaa asiakkaalle kirjallinen päätös, josta on mahdollisuus tarpeen tullen tehdä valitus. Itä-Suomen aluehallintovirasto on viimeaikoina seurannut erityisesti sosiaalihuollon viranomaisyksiköiden omavalvontasuunnitelmia.

Kehitysvammaisten itsemääräämisoikeus on noussut keskusteluihin uudistusten yhteydessä. Käytössä olevat rajoitustoimenpiteet tulee dokumentoida tarkasti ja ne ovat viranomaisvalvonnan alaisia. Valvira on julkaissut syksyn aikana uuden raportin itsemääräämisoikeuden rajoitustoimenpiteistä Suomessa, josta ei ole noussut erityisiä huomiota Itä-Suomen alueelta.

–Jos asiakkaan omaa tahtoa ei voi selvittää, on läheiset otettava mukaan selvittämään hänen tahtoaan tai mielipidettään. Läheisten on oltavana tarkkoja, etteivät he kävele kehitysvammaisen tahdon yli. Kehitysvammaisen lapsen ollessa kyseessä, vanhempien tulisi siirtää suojelevat tunteet sivuun ja pohtia, annanko hänen kokeilla ja yrittää?

Kehitysvammaisten
arjen asiat nousivat esiin

Tilaisuuden päätteeksi yleisöllä oli mahdollisuus esittää kysymyksiä keskustelupaneelissa mukana oleville henkilöille. Mukana olivat Satu Syrjälä, läheinen Sirpa Koponen, ohjaaja Ari-Pekka Wilska Vaalijalalta, vastaava ohjaaja Anna Korhonen Vaalijalalta sekä Leppävirran Kehitysvammaisten Tuki ry:n puheenjohtaja Irma Koponen.

Keskusteluissa esiin nousivat erityisesti edunvalvontaan ja kuljetuspalveluihin liittyvät asiat. Useampi kehitysvammaisen lapsen vanhempi kertoi, että päivätoiminnan kesto on liian lyhyt. Puheenvuoroissa tuotiin esille kuljetuspalveluiden toimimattomuus osana vammaispalveluja. Varkauden kaupunki kilpailuttaa kuljetuspalvelut vuonna 2018. Satu Syrjälän mukaan kehitysvammaisten läheisten olisi hyvä olla yhteydessä kaupunkiin kilpailutusvaiheessa, jotta palvelu saataisiin sujuvammaksi.

Teksti ja kuva: Riika Paukkonen

seminaari2.jpg

Ari-Pekka Wilska Vaalijalalta, Anna Korhonen Vaalijalalta, läheinen Sirpa Koponen, Irma Koponen Leppävirran Kehitysvammaisten Tuki ry:stä ja Satu Syrjälä Itä-Suomen aluehallintovirastosta ottivat osaa keskustelupaneeliin. Kehitysvammaisten kuljetuspalvelut nousivat yleisökysymyksissä esiin.