Kukkarojotos järjestää isänmaalliset juhlallisuudet

Kukkarojotos on reserviläisten ja vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen vuosittain järjestämä yleisölle suunnattu maastoliikunta- ja koulutustapahtuma. Mukana järjestelyissä on laaja joukko pieksämäkeläisiä vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen edustajia. Kukkarojotos on saanut nimensä Kukkarojärven kierroksesta, johon sijoittuivat ensimmäinen jotosreitti ja koulutusrastit.

Käytännönläheistä koulutusta
poikkeusoloihin

Kukkarojotoksen toiminta-ajatuksena on parin vuosikymmenen ajan ollut kouluttaa reserviläisiä sekä vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen jäseniä poikkeusolojen tehtäviin. Kukkarojotoksen maanpuolustusyhdistyksen kursseilla on viime vuosina keskitytty arkisten perusasioiden esille tuomiseen kuten nykyisten sääilmiöiden aiheuttamiin poikkeusoloihin maaseudulla sekä kaupungissa. Raivaustyöt, joukkomuonitus, maastoensiapu, kadonneen henkilön maastoetsintä, viranomaisyhteistyö sekä luonnossa selviytyminen ovat olleet koulutuksen aiheina.
Suomi 100 -hengessä Kukkarojotos järjestää monipuolisen ohjelman ja juhlallisuudet Pieksämäen ja naapurikuntien asukkaille. Itsenäisyyspäivän aattona sotiemme veteraaneille ja kutsuvieraille tarjotaan ohjelmallinen lounastilaisuus. Osallistujia odotetaan olevan nelisenkymmentä, mukana myös Kukkarojotoksen suojelija ja Pieksämäen kaupunginjohtaja Tapio Turunen.

Vanhojen sotilasajoneuvojen harrastajat kokoontuvat jo aattona Savon Solmuun. Samaisessa paikassa vietetään aattoillassa myös koko kansan jotostanssit. Sota-aikana ei ollut lupa järjestää tansseja, kerrotaan kuitenkin, että kielloista huolimatta järjestettiin ”nurkkatansseja”, kun viranomaisen valvova silmä ei ollut paikalla. Rintamamiehille järjestettiin erityisiä viihdytyskiertueita, tähdet olivat usein sotapalveluksessa ja armeijapukimissa esiintyviä tunnettuja taiteilijoita.

Nurkkatansseista
Suomen suvisille lavoille

Solmun tanssi-illassa tunnelma vie sota-ajan nurkkatansseista Suomen suvisille lavoille. Asuvalinnan voi halutessaan toteuttaa ajan hengen mukaiseksi.

–Tällä teemalla aloitetaan eli hanurit soi ja laulu raikaa sodan ajan tunnelmissa. Vuosikymmenten vaihtuessa edetään 60-luvun musiikillisesta murroksesta Suomen lavakulttuurin uuteen nousuun eli mennään ”Sota-ajasta Sorsakoskeen”, kertoo jotoksen johtaja Ano Teittinen.

Kukkarojotoksen Itsenäisyyspäivän ohjelma alkaa kello 10.00 Veturitorilla. Yleisöllä on vapaa pääsy tähän koko perheen Suomi 100 -tapahtumaan. Kukkarojotoksen Seppelpartio lähetetään Vanhan kirkon hautausmaalle kunnioituksena Pieksämäen sankarivainajille.
Veturitorin ohjelma jatkuu ajan hengessä musiikilla ja lauluesityksillä, sekä vanhojen aseiden ja ajoneuvojen näyttelyllä. Talutusratsastusta on perheen pienimmille ja Nasu-ajelua pääsee kokemaan armeijan vanhalla ajoneuvolla. Torikahvilasta on ostettavissa kahvia avajaistunnelmaan.

Paraatissa kuljetaan
evakkomatkaa

Paraatikatselmus toteutuu Keskuskadulla ja kertoo omaa tarinaansa Suomen sota-ajan tapahtumista. Paraatin kärjessä marssii Suomen lippu. Seuraavana suomenhevonen, tänä vuonna 110 vuotta täyttävä hiljainen sotiemme sankari on haluttu nostaa arvoiselleen paikalle. Vanhat sotilasajoneuvot tuovat paraatiin kattavan joukon erityyppisiä sotilasajoneuvoja Pieksämäen lähialueelta.

–Paraatiin osallistuvista ajoneuvoista osa on todella vanhoja puolustusvoimien aktiivikäytöstä poistettuja ajoneuvoja. Vanhin kulkupeli toimii häkäkaasulla ja on 30-luvun lopulla ollut paloautona. Luvassa on näyttävä kattaus puolustusvoimien kuljetuskaluston historia vuosikymmenten takaa. Paraati on väistämättä myös osa Suomen autoteollisuuden historiaa, vaikka mukana on myös itänaapurin kalustoa, kuvailee Teittinen.

Evakkojen joukon perässä marssii suojaava sotilaspartio, lotat ja lääkintämiehet. Ano Teittisen kertomana marssijärjestyksen taustat löytyvät historiasta ja käytännön syistä.

–Kun evakot joutuivat lähtemään kovalla kiireellä ja usein vain välttämättömät tavarat mukanaan, oli melkoinen riski joutua vihollisen yllättämäksi. Sen vuoksi evakoiden joukkoa ja selustaa suojasi aseistettu sotilasjoukko, joka piti esimerkiksi huolen siitä, että tarvittaessa evakkojoukko ehti suojautua ilmahyökkäykseltä metsään. Perässä tulivat usein myös lääkintäryhmä, sekä lotat, jotka huolehtivat osaltaan väsyneistä ja sairaista evakkoperheistä sekä myös osin joukkomuonituksesta.

Paraatin lopussa palataan tähän päivään ja joukon viimeisenä liikkuu nykyaikainen iskuryhmä maastoskootterilla eli mönkijällä. Taisteluryhmä 2017 on varustettu panssarintorjunta-aseistuksella sekä jalkaväen perustaisteluvälineillä.

–Kukkarojotos 2017 -kansalaistapahtuma kunnioittaa veteraanisukupolven korvaamatonta työtä ollen osana tämän vuoden mittavaa Suomi 100 -juhlatapahtumien ketjua Pieksämäellä.

Paraatin päättyessä Veturitorille, on mahdollista nauttia omakustanteinen keittolounas, jolloin aidosta kenttäkeittiöstä tarjoillaan hernekeittoa. Suomi 100 -juhlat jatkuvat Poleenissa Pieksämäen kaupungin Itsenäisyyspäivän perinteisin juhlamenoin.

Teksti: Tiina Kontro-Heiskanen, kuva: Ilkka Jantunen

Jotos1.jpg

Jotoksen johtaja Ano Teittinen (vas.) ja paraatin ajoneuvovastaava Olavi Nenonen.