Keski-Savon kunnat luottavaisina seuraavalle sadalle vuodelle

Joroisissa kulttuuri
on lisännyt yhteistyötä
lähikuntien kesken

Joroisten Musiikkiyhdistys ry järjesti joulun alla Itsenäisyyspäivänkonsertin Leppävirran kirkossa. Konsertissa esiintyivät sellisti Joonathan Roozeman ja hänen isänsä pianisti Robert Roozeman. Joroisten Musiikkiyhdistys ry:n hallituksen puheenjohtaja Aune Toivanen kertoo, että lisäksi he toteuttivat joulumyyjäiset Joroisissa.

–Olemme julkistaneet pääosin kesän 2018 Joroisten Musiikkipäivien ohjelman ja uutuutena myynnissä on kiinteähintainen lahjakortti, jolla pääsee mihin tahansa ensi kesän konserttiin.

Toivanen nostaa esiin kulttuurin merkityksen ihmisten hyvinvointiin ja elämän laatuun. Sen merkitys on tutkimustenkin mukaan suuri, liikunnan ja terveiden elämäntapojen lisäksi. Joroisissa kulttuurin parissa näkyviä toimijoita on niukasti ja sen vuoksi Toivasen mukaan kuntien tuki on erityisen tärkeää kulttuurin tuottajalle. Musiikkipäivät ovat toimineet jo 40 vuotta ja se tarkoittaa, että monet alullepanijat ja aikoinaan aktiiviset toimijat ja tukijat ovat väistyneet.

–Kuntien mielenkiinto kohdistuu usein liikuntakulttuuriin, mikä näkyy kuntien avustusten jaossa. Mielestäni kulttuuria ja liikuntaa ei saisi laittaa vastakkain, vaan molempia tulisi tukea tasavertaisesti, hän pohtii.

Joroisten Musiikkipäivillä on edelleen kunnan ja konserttipaikkojen vankka tuki ja sen tuottajat uskovat, että kulttuuritapahtuma uudistuu ja laajenee lähikuntiin saavuttaen uusia asiasta kiinnostuneita osallistujia. Musiikkipäivät onkin merkittävimpiä kulttuuritapahtumia kunnassa.

Tutkimus selvitti leppävirtalaisten
mielipiteitä kotiseudusta

Leppävirralla joulukuu on alkanut perinteisesti Leppävirran Yrittäjät ry:n joulunavauksella. Tänä vuonna tapahtuma järjestettiin joulukuun ensimmäisenä päivänä, yhdessä kunnan, paikallislehti Soisalon Seudun ja Osuuspankin kanssa. Meijän Leppävirta -hankkeen vetäjä Timo Paasonen kertoo, että mukana olivat lähes kaikki keskustan yritykset. Lisäksi omat joulunavaukset olivat Unnukan matkailukeskuksessa sekä Oravikosken yrittäjillä.

–Teemanamme on ollut, että lahjoja hankittaisiin omalta kylältä. Näin tuetaan paikallisten yritysten toimintaa ja palvelujen jatkuvuutta paikkakunnalla.

Paasonen on vetänyt Leppävirran Yrittäjät ry:n hallinnoimaa Meijän Leppävirta -hanketta, joka päättyi syyskuun lopulla. Hanke toteutettiin vuosina 2016 ja 2017. Hän kertoo, että sen aikana järjestettiin kaikkiaan 14 koulutustilaisuutta, joihin osallistui noin 300 oman paikkakunnan kehittämisestä kiinnostunutta henkilöä yrityksistä ja yhdistyksistä. Tilaisuuksissa perehdyttiin myös yhdistystoiminnan kehittämiseen.

–Koulutuksissa painottuivat talous, strategiat, johtaminen, some ja myynti. Viimeisiä virtauksia Suomesta kuultiin muun muassa Jetro Rostedtin, Mikko Kuustosen ja Ismo Apellin esittämänä.

Meijän Leppävirta -hankkeen tilaisuuksien osallistujat olivat innostuneita ja halusivat kehittää itseään sekä omaa asuinseutua. Timo Paasonen kertoo toteuttaneensa Leppävirran imago- ja palvelututkimuksen, joka kuvaa myös kuntalaisten mielipiteitä kotiseudustaan.

–Tutkimuksen mukaan palveluihin ja kuntaan oltiin varsin tyytyväisiä. Suoritimme lisäksi kymmenessä yrityksessä mystery shopping -tutkimuksen. Tulokset on käyty läpi yritysten kanssa ja niiden pohjalta on parannettu palvelua ja kehitetty myyntitilanteita.

Pieksämäellä jatketaan
Suomen itsenäisyyden juhlavuotta

Tapahtumaverkko ry on pieksämäkeläisten matkailu- ja tapahtumatoimijoiden yhteistyöverkosto, joka järjestää tapahtumia pääosin kesäisin. Lukuisten tapahtumien aktiivinen vetäjä Terho Häkkinen kertoo, että Suomen itsenäisyyden juhlavuotena kunnan ilmapiiri on ollut erittäin hieno ja tapahtumatarjontaa on ollut runsaasti.

–Meillä on tarjolla kulttuuritapahtumia enemmän kuin monissa muissa kaupungeissa väkilukuun verrattuna.

Häkkinen tietää, että Pieksämäellä Suomen itsenäisyyden juhlavuotta juhlitaan vielä vuodenvaihteen jälkeen. Pieksämäkeläiset toimijat ovatkin suunnitelleet jo ohjelmaa tulevalle vuodelle.

–Nyt Suomi on virallisesti 100-vuotias, Pieksämäellä juhlinta ei jää vain vuoteen 2017.

Pieksämäkeläiset ovat Terho Häkkisen mukaan tyytyväisiä kotiseutuunsa. Hänen mukaan negatiiviset mielipiteet nousevat usein esiin voimakkaina ja jättävät kuntalaisten yleisen mielipiteen alleen.

–Pieksämäki on rauhallinen ja hyvä asuinpaikka, hän kuvailee.

Varkautelaiset
tapaavat toisiaan
yleisötapahtumissa

Varkaudessa on järjestetty kuluvan vuoden aikana runsaasti tapahtumia ja Suomen itsenäisyyden juhlavuosi on vilkastuttanut kulttuurielämää entisestään. Varkauden Bändiklubi ry:n puheenjohtaja Petteri Vaalimaa kertoo, että he ovat loppuvuodesta järjestäneet klubi- ja akustisen musiikin iltoja sekä vinyylidiscon.

–Varkauden Bändiklubi on mukana useissa tapahtumissa toteuttamassa muun muassa äänentoistoa tai järjestämässä esiintyjiä.

Kulttuuritapahtumien tuottajan näkökulmasta varkautelaisilla on meneillään hyvä vire. Vaalimaan mukaan erityisesti ilmaistapahtumat, kuten street food -tapahtumat, vetävät yleisöä ja niitä toivotaan lisää.

–Kuluvan vuoden aikana yleisöä on liikahtanut tapahtumiin hyvin. Varkautelaisten mukaan kulttuuritapahtumat tuovat lisäeloa kaupunkiin.

Kunnat näkevät
kotiseudussaan potentiaalia

Aune Toivanen pitää tulevaisuuden ennustamista hankalana, koska kaikkien kuntien tilanne muuttuu sosiaali- ja terveyspalvelu -uudistuksen myötä. Joroisten vetovoimaa arvioidessa hän uskoo, että kahdessa kunnassa kirjoilla olevat ympärivuotiset asukkaat voisivat tuoda piristystä pitäjään. He tuovat mukanaan myös verotuloja kuntaan.
–Ehkäpä Joroisilla samoin kuin Musiikkipäivien kanssa yhteistyössä olevilla ympäristökunnilla jatkossa riittää enemmänkin mielenkiintoa kulttuuritapahtumiin. Ympäristökunnat ovat olleet mukavan innostuneesti mukana Musiikkipäivien järjestelyissä myös taloudellisessa mielessä, hän kertoo.

Joroisissa luonnonläheisyyden hyödyntäminen nähdään mahdollisuutena. Toivanen arvioi, että kesämatkailu kehittyy tulevaisuudessa ja muun muassa matkailu ja elämyspalvelujen tarjoaminen kasvaa. Hän uskoo, että kotimaan matkailu saa aina vain suuremman siivun lomaeuroista turvallisuutensa ja ihmisten kasvaneen ympäristötietoisuuden vuoksi.

–Kun sote-ratkaisun myötä suuri osa kunnan vastuulla olevasta toiminnasta siirtyy maakunnille, voisivat kunnat kiinnittää huomiota kulttuurin tuottamisen tukemiseen ja tehdä mittavaakin yhteistyötä muun muassa lyhyiden välimatkojen takia alueen asukkaiden hyväksi. Korkeatasoisia tapahtumia voidaan järjestää myös kehä kolmosen ulkopuolella ja näin saada enemmän kulttuuripalveluja sisämaahan.

Myös Pieksämäellä kaupungin tulevaisuus näyttäytyy valoisana.

–Alueen mahdollisuudet näyttävät yleisellä tasolla hyvälle, Terho Häkkinen arvioi.

Tulevaisuuden näkymät ovat Varkaudessa positiiviset. Petteri Vaalimaa kertoo, että kaupungista löytyy aktiivista yrittäjyyttä sekä monipuolisesti kulttuurialan toimijoita. Hän toivoo, että Suomen itsenäisyyden juhlavuonna Varkaudessa aktivoitunut yhdessä tekeminen saa jatkoa ja kaupunki tukee kulttuuria myös jatkossa. Vaalimaa uskoo, että tulevan vuoden aikana kaupunkiin kaupunkiin saadaan luotua kulttuuritoimijoiden kattojärjestö, jota on toivottu pitkään.

–Se olisi jatkossa yksi vahva ääni kulttuurikentällä, hän pohtii.

Varkauden eduksi Petteri Vaalimaa näkee kaupungin keskeisen sijainnin sekä pienen paikkakunnan edut.

–Varkaudessa voidaan reagoida nopeasti asioihin ja tehdä yhdessä, hän kertoo.

Leppävirralla uskotaan, että kunta on taloudellisesti vahvalla perustalla. Timo Paasosen mukaan lähivuosien suuret investoinnit tekevät siitä entistäkin toimivamman yhteistyössä kunnan ja yksityisten palveluntarjoajien kanssa.

Vuonna 2017 aloittaneet Leppävirran uudet kuntapäättäjät haluavat yksituumaisesti panostaa lapsiperheisiin. Paasosen mukaan kunnassa odotetaan uusien rantatonttien tarjontaa lähelle kirkonkylän keskustaa.

–Meille ovat sekä lapsiperheet että paluumuuttajat tervetulleita, lähelle upeaa savolaista järviluontoa ja elinvoimaisia palveluja, hän kuvailee.

Teksti ja kuvat: Riika Paukkonen

varkaus.jpg

Tapahtumat ovat saaneet Varkaudessa yleisöä hyvin tänäkin vuonna. Kuva on Varkauden Maaseutumarkkinoilta vuonna 2017.

leppavirta.jpg

Leppävirtalaiset ovat tuoreen tutkimuksen mukaan varsin tyytyväisiä kuntaansa. Kuva on Maaseutuparlamentista syyskuussa 2017.