Kangaslammin kirkonkylä mukaan Kirkonkylät palvelukeskuksina -hankkeeseen

Maakunta- ja soteuudistuksen osana on ryhdytty vahvistamaan maaseudun asemaa. Kolmen maakunnan alueella ELY-keskukset ovat nostaneet teemahakujen keskiöön kirkonkylät ja taajamat. Kumppanuuskehittäjä Seija Korhonen Kirkonkylät palvelukeskuksena -hankkeesta kertoo, että Pohjois-Savossa on haettu tapaa, jolla asukkaiden osallisuus huomioidaan maakuntauudistuksessa.

–Haimme rahoitusta Kirkonkylät palvelukeskuksena -hankkeelle Pohjois-Savon ELY-keskuksen maaseuturahastosta kesäkuussa 2017 ja saimme myönteisen rahoituspäätöksen syksyllä. Hanke käynnistettiin lokakuussa.

Pohjois-Savon ELY-keskuksen ylijohtaja Kari Virranta on kuvaillut maakunnan maaseudun tilannetta Pohjoissavo2019 -sivustolla hankehaun yhteydessä. Hänen mukaansa Pohjois-Savo tarvitsee Kuopiota, seutukaupunkeja Iisalmea ja Varkautta sekä kaikkia kirkonkyliä ja maaseutua.

–Hyvinvointi rakentuu parhaiten eri tasojen hyvällä yhteistyöllä, ei vastakkainasettelulla. Maaseutu on tänä päivänä erityisessä murroksessa. Tulevaisuuden haasteet kohtaavat erityisesti kirkonkylien palvelu- ja työpaikkarakennetta. Nyt on aika paneutua kirkonkylien (nykyisten ja entisten kuntakeskusten) elinvoiman turvaamiseen, hän toteaa tiedotteessa.

Kumppanuuskehittäjät jalkautuvat
kahdeksaan pilottikohteeseen

Mansikka ry:n hallinnoiman Kirkonkylät palvelukeskuksina -hankkeen kesto on kaksi vuotta. Seija Korhosen lisäksi kumppanuuskehittäjänä on aloittanut tammikuun alusta Tuula Palojärvi. Korhonen kertoo, että he tulevat kiertämään yhdessä kaikki kahdeksan pilottikohdetta ja toinen toimii jatkossa alueella vastuuhenkilönä. Kumppanuuskehittäjiltä löytyy kirkonkylien käyttöön monipuolista osaamista ja muita asiantuntijoita hyödynnetään tarpeen mukaan.

–Ensimmäisellä käynnillä tapaamme pilottikohteissa kunnan edustajia sekä asukkaita ja keräämme tietoa asukkaiden tarpeista. Lähdemme toimimaan asukkaille luontaiselle tavalla.

Kirkonkylät palvelukeskuksina -hankkeessa tehdään työtä yhdessä eri toimijoiden kanssa prosessimaisesti ja pitkäjänteisesti, sparraajina toimivat hankkeen työntekijät. Pilottikohteissa tunnistetaan ja hyödynnetään myös kunnan ulkopuolisia kumppanuuksia. Korhonen nostaa esiin yhteispalvelupisteiden kehittämisen asiointipalvelupisteeksi sekä erilaiset liikkuvat palvelut. Digitalisaatio tulee olemaan palveluja uudistettaessa vahvasti mukana ja Pohjois-Savon liitolla on siihen liittyen omaa hanketoimintaa.
–Kun seuraa meneillään olevaa kehitystä, ovat kirkonkylät jääneet siinä jälkeen. Alueilla on tehtävä työtä, jotta elinvoima säilyy.

Pohjois-Savossa haetaan
uusia tapoja toimia

Pilottikohteiksi on valittu Kangaslammin kirkonkylä Varkaudessa, Sukeva Sonkajärvellä, Varpasjärvi Lapinlahdella, Vesanto ja Rautavaara. Kuopiosta on yhteensä kolme kohdetta eli Muuruvesi, Karttula ja Vehmersalmi. Kaikkiaan kiinnostusta hanketta kohtaan osoitti 17 pohjois-savolaista aluetta ja hakemuksia saapui 13. Mukaan hankkeeseen oli mahdollista hakea joulukuussa päättyneen haun kautta. Valintakriteereinä olivat hakulomakkeet sekä tilastot alueesta. Hankkeen tavoitteena oli hakea kohteita edustavasti koko maakunnan alueelta ja kaksi kohdetta jokaiselta leader-alueelta.

Pisteytyksessä painotus oli hakemusten vapaassa perustelussa eli kirkonkylän kehittämistarpeissa, ideoissa ja hyvissä käytännöissä. Kuvaus hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä asukkaiden osallisuuden kehittämisen tarpeen perusteluista huomioitiin lisäpistein. Valintaraati arvosti lisäarvoa tuottavaa ideaa, valmiutta kokeilla uutta sekä kumppanuusajattelua.

Varkauden kaupunki sai tiedon pilottikohteeksi pääsystä joulukuun lopulla. Korhosen mukaan Varkauden hakemus erottui edukseen ja siihen oli panostettu. Valintaan vaikuttivat muun muassa palvelujen kehittämiseen soveltuvat tyhjät tilat, palveluaukot sekä matkailun kehittämismahdollisuudet ja Manttu. Kuntaliitosalueena Kangaslammilla ovat vähentyneet niin kunnalliset kuin yksityiset palvelut. Hanke edellyttää kunnan sitoutumista hankkeeseen ja myös Varkauden kaupunginhallitus on tehnyt päätöksen mukaan lähtemisestä. Korhonen pitää Varkauden kaupungin osallisuuskoordinaattori Vuokko Jaakkolan merkitystä hankkeen edistymisessä suurena.

–Jaakkola toimii hankkeen ja kaupungin yhteyshenkilönä. Tarvitsemme kaupungilta resursseja, jotta luoduille kumppanuuksille taataan jatkuvuus.

Tavoitteena
pysyviä käytäntöjä

Korhonen odottaa innolla työtään Kangaslammin kirkonkylän vastuuhenkilönä, sillä hän on seurannut alueen kehitystä vuosia. Viimeksi hän on työskennellyt kangaslampilaisten kanssa vuonna 2011, jolloin Mansikka ry:llä oli aluella kylien kehittämishanke ja kylissä luotiin kyläsuunnitelmia. Historiallisen Mantun käytön kehittäminen on myös Korhoselle sydämen asia.

–Olen seurannut sivusta Kangaslampia ja mielestäni alueelle jäi kehittämisen into ja tahto, mikä näkyi yhteisöllisyyden nousuna.

Kirkonkylät palvelukeskuksina -hankkeen tavoitteet kahdelle vuodelle ovat kovat. Korhonen arvioi, että Kangaslammin aluella on hyvät onnistumisen mahdollisuudet, sillä tavoitteet ovat olleet realistiset. Varkauden ensimmäinen kumppanuuspöytä pidettiin Kangaslammin koululla 14. joulukuuta ja seuraava järjestetään samassa paikassa 8. helmikuuta kello 17-18.30. Ideana on tuoda kaupungin asukkaat ja virkamiehet yhden pöydän ääreen. Kumppanuuspöytien muistiot ovat nähtävillä verkossa, joten kaikki voivat ottaa osaa keskusteluun. Jaakkolan Pieksämäellä luoma kumppanuuspöytä -malli on ollut esillä valtakunnallisesti ja Korhonen toivookin, että se otetaan osaksi Varkauden toimintaa.

Teksti ja kuvat: Riika Paukkonen

manttu.jpg

Mantun käyttöönottaminen on ollut Kangaslammin kirkonkylän asukkaiden toiveissa vuosia.

koulu.jpg

Kirkonkylät palvelukeskuksina -hankkeessa jalostetaan asukkailta nousevia hyviä ideoita. Kangaslammin kirkonkylällä koulu, kirjasto ja yhteispalvelupiste muodostavat aktiivisen palvelukeskuksen.