Diagnoosipohjainen sote -tietokantauudistus pilottivaiheessa

Kyseessä on rakenteellinen tietokanta sekä hakukone, jota voidaan joko sellaisenaan tai mukautetusti hyödyntää muiden järjestöportaalien sisältämien palvelujen tuomiseksi sote-organisaatioiden toimintojen keskiöön kunkin organisaation toimintamallien ehdoilla. Tietokannan hakulogiikan avulla ammattilainen löytää järjestelmästä kolmannen sektorin tuottamat palvelut diagnoosikyselyyn pohjautuen. Malli on rakennettu ammattilaisen työtaakan helpottamiseksi samalla asiakkaan saamaa palvelukokonaisuutta parantaen. Kehitystyössä hyödynnetään laajasti tietotekniikka-alan sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kokemusta. Muun muassa Istekki Oy ja Flowmedik Oy tekevät projektiyhteistyötä 15 eri sairaanhoitopiirin sekä muiden julkisomisteisten ICT-yksiköiden kanssa.

Uudistuvan tietokannan sisältämiä palveluja tullaan hyödyntämään rutiininomaisesti osana asiakkaan perinteistä hoitoketjua. Potilaan hakeutuessa terveydenhoitajan, lääkärin tai esimerkiksi sosiaalipalvelujen vastaanotolle, voidaan kyseisten palvelujen lisäksi tarjota potilaalle myös kolmannen sektorin tuottamia tukipalveluja. Palveluhaku tapahtuu diagnoosipohjaisesti. Tällä hetkellä eri verkkoportaaleista löytyvä tieto on varsin pirstaloitunutta.

–Kyseessä on ”sähköinen portaali” lääkärin, sairaanhoitajan, terveydenhoitajan, lähihoitajan, fysioterapeutin, suuhygienistin, hammashoitajan sekä sosiaalityöntekijän työn tueksi. Diagnoosin perusteella työntekijä löytää muutamalla ”klikkauksella” asiakkaalle sopivat kolmannen sektorin toimijat. Kyseessä on siis ammattilaisen työtä helpottava työväline, kertoo Kuopion kaupungin asiantuntijapalveluesimies Tiia Ranta-Pere.

Asiakkaalle voidaan tarjota eri järjestöjen palveluja hänen omien tarpeidensa mukaan. Asiakkaan niin halutessa hänen yhteystietonsa välitetään järjestölle, jolloin järjestön edustaja on puolestaan asiakkaaseen yhteydessä.

–Uskon, että tälle mallille on käyttöä koko sote-sektorilla niin hyvinvoinnin kuin myös terveydenhuollon alueella sekä erityisesti sote-keskuksissa ja miksei myös erikoissairaanhoidossa asiakkaan kotiutustilanteessa, Ranta-Pere uskoo.
 
Palvelut saman
portaalin alle

Diagnoosipohjaisen sote-järjestötietokannan lähtökohtana toimii se, että hakulogiikka vastaa ammattilaisen käytössä olevaa terminologiaa. Kaikki sote-järjestötoimijat tuodaan yhteen tietokantaan. Ammattilainen löytää järjestöjen tuottamat palvelut muun muassa diagnoosihaulla. Asiakkaalle voidaan toimittaa tiedot joko sähköpostitse tai tekstiviestillä. Asiakas voi myös pyytää, että ammattilainen tekee järjestelmän kautta yhteydenottopyynnön järjestöön.

Lähtökohtaisesti tiedot ovat kaikkien käytettävissä. Niin ammattilaiset, potilaat, asiakkaat kuin myös esimerkiksi omaishoitajatkin pääsevät tulevaisuudessa käyttämään tietokannan palveluja.

Kyseisellä palvelukokonaisuudella edesautetaan kokonaisvaltaisen soteintegraation toteutumista.
 
–Sote-palvelujen integraatio tarkoittaa käytännössä asianomaisten palvelujen tuomista yhteen. Tähän asti on keskitytty ensisijaisesti perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toimintojen integraatioon. On kuitenkin selvää, että kolmannen sektorin tuottamat palvelut on otettava entistä tiiviimmin mukaan. Tämä edellyttää, että heidän tuottamansa palvelut tuodaan rakenteellisesti edellä mainittujen palvelujen tavoin osaksi palveluketjua, kertoo Flowmedik Oy:n kehitys- ja viestintäjohtaja Michael Rossing.

Diagnoosiläheisyys on uuden palvelukokonaisuuden ratkaiseva tekijä. Tietokannan hakuperiaate perustuu juuri tarpeeseen ja nimenomaan diagnoosiin.

–Tällä hetkellä palveluita ei löydy vastaavalla tavalla. Hakulogiikka ratkaisee käytettävyyden. Emme voi edellyttää, että esimerkiksi perusterveydenhuollon lääkäri lähtisi surffailemaan nettiin vastaanoton aikana löytääkseen sopivat palvelut ilman selkeää hakuperiaatetta. Hakuperiaatteen on vastattava kunkin työntekijäryhmän olemassa olevaa terminolo-giaa sekä käytäntöjä, Rossing selvittää.

Diagnoosipohjaisen sote-järjestötietokannan kehittämisessä ovat olleet mukana Ranta-Peren ja Rossingin lisäksi Pohjois-Savon Vertaistuen Keskuksen projektipäällikkö Susanna Kähkönen sekä projektityöntekijä Hanna Tervo, Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitoksen ylilääkäri Kai Savonen, Pohjois-Savon Muisti ry:n toiminnanjohtaja Eija Rytkönen, Mielimaasta ry:n kokemusasiantuntija Pirkko Daavitsainen sekä Istekki Oy:n Uudet liiketoiminnat yksikön johtaja Mika Ventovuori.

Kolmas sektori
sujuvasti mukaan

Kolmannen sektorin mukaan ottaminen Sote-kentän palveluntarjontaan hoituu suhteellisen vaivattomasti.

–Palveluun liittyminen on helppoa. Hyvinvointitarjotin.fi -sivustolla tehdään pyyntö liittymisestä. Tämän jälkeen tulee linkki, jonka kautta toimija pääsee syöttämään palveluun omat tietonsa. Vertaistuen Keskus (Veke) arvioi tiedot ja päivittää ne järjestökantaan, Rossing opastaa.

Asiakkaiden hyöty kyseisestä uudistuksesta nykyiseen järjestelmään verrattuna on Rossingin mukaan ilmeinen.

–Kaikki lähtee tarpeesta. Rohkenen väittää, että kolmannen sektorin tuottamat sote-palvelut ovat aika vieraita ”Matti Meikäläiselle”. Jos ja kun sote-henkilöstö tunnistaa tarpeen ja pystyy helposti ohjaamaan asiakkaan kolmannen sektorin tuottamien palvelujen piiriin, siitä hyötyy sekä asiakas että ammattilainen, Rossing kommentoi.

Uuden tietokannan sisältämissä järjestöpalveluissa kannan sisältämiä palveluja hyödynnetään rutiininomaisesti osana asiakkaan ”perinteistä” hoitoketjua. Uudistetut palvelut ja perinteinen hoitoketju yhdistyvät tuoden selkeitä parannuksia.

–Lääkärin todetessa potilaalla esimerkiksi toimenpiteitä edellyttävän välilevyn pullistuman, varsinaiset hoitokeinot ovat lähtökohtaisesti ne seikat, jotka ratkaisevat itse ongelman. Kyseessä on kuitenkin varsin pitkä prosessi, jonka aikana potilas saattaa kaivata vertaistukea. Vaiva saattaa vaikuttaa myös mielialaan, sekä vaikeuttaa arjen toimintoja kuten kaupassakäyntiä. Tervehtyminen edellyttää muun muassa omatoimista liikuntaa sekä kuntoutusta ja niin edelleen. Kyseisiin tarpeisiin saattaa diagnoosihaulla löytyä vastauksia kolmannen sektorin tuottamista palveluista. Vaiva ja ihminen pitää nähdä kokonaisuutena, Rossing toteaa.

Uudistuksen tavoite
valtakunnallinen

Uuden tietokannan laaja hyödyntäminen edellyttää laajoja verkostoja. Tällä hetkellä yhteistyötä tehdään 15 eri sairaanhoitopiirin kanssa. Asiaa on sitouduttu edistämään myös Pohjois-Savon rajojen ulkopuolella.

–Suomessa on tällä hetkellä parikymmentä sairaanhoitopiiriä eli kattavuus on teoriassa 75 prosenttia. Kyse on kuitenkin loppujen lopuksi tahtotilasta. Jostakin kumman syystä meillä tuppaa olemaan halu keksiä pyörä uudestaan, muuten se ei tunnu omalta. Tässä tapauksessa toivon, että kantaa hyödynnettäisiin maanlaajuisesti. Perustoiminnot on jo kehitetty ja ne toimivat, eikä niitä tarvitse pohtia sadoissa työryhmissä ympäri maata. Pohjois-Savolla on hyvä ja toimiva malli kaikille hyödynnettäväksi ja kaikki ovat tervetulleita mukaan kehittämään palvelua, Rossing kertoo.

Tietokantauudistuksessa on kyse soten kokonaisvaltaisen integraation kannalta merkittävästä projektista, joka olisi asiantuntijakommenttien mukaan pitänyt tehdä jo aikoja sitten. Miksi näin ei ole jo tehty?

–Tämä on hyvä kysymys eikä minulla ole siihen absoluuttista vastausta. Eri toimijoiden väliset dynamiikat ovat ainakin yksi asia, joka on hidastanut kehitystä. Myös se, että ei ehkä olla ihan ymmärretty kuinka isosta sektorista kolmannessa sektorissa on loppujen lopuksi kyse. Kolmannen sektorin tuottamat palvelut on myös ehkä vaikeampi hahmottaa, sillä kyseessä on hyvin laaja toimintakenttä. Edellä mainitusta syystä juuri diagnoosi- ja sairausryhmäkohtainen haku on varsin ratkaiseva tekijä mikäli ammattilaisten halutaan lähtevän järjestelmällisesti hyödyntämään kolmannen sektorin sote-palveluja, Rossing vastaa.

Kuopion kaupungin terveysasemat lähtevät ensimmäisenä mukaan tietokantauudistuksen pilottivaiheeseen. Vaiheen edetessä ovat myös kaikki muut alueen sote-toimijat tervetulleita mukaan kehittämiseen.

–Diagnoosipohjaista sote-järjestötietokantaa lähtee ensimmäisenä pilotoimaan tietyt Kuopion kaupungin terveydenhuollon ja suun terveydenhuollon toimijat. Jatkot selviävät pilotin edetessä, Tiia Ranta-Pere valaisee.

Teksti: Anne Korhonen

Sotetietokanta.jpg

Uudistuvan tietokannan sisältämiä palveluja tullaan hyödyntämään rutiininomaisesti osana asiakkaan perinteistä hoitoketjua.