Aluehallintovirastolta valtionavustusta rakentamishankkeisiin - Lähiliikuntapaikkojen rakentaminen vauhdittuu Itä-Suomessa

Itä-Suomen aluehallintovirasto jakoi liikuntapaikkojen rakentamishankkeisiin valtionavustusta Itä-Suomen alueelle 846 000 euroa. Hakemuksia aluehallintovirastolle toimitettiin 21, joista myönteisen rahoituspäätöksen sai 15 hanketta.

Liikuntapaikkarakentamisen valtionavustaminen jakaantuu kahdelle viranomaiselle. Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) tekee valtionavustuspäätökset kustannusarvioltaan yli 700 000 euron hankkeille. Aluehallintoviraston (AVI) toimivaltaan kuuluvat liikuntapaikkahankkeet, joiden kustannusarviot ovat alle 700 000 euroa.

Toukokuinen opetusministeriön päätös irrotti kuudelle aluehallintovirastolle määrärahan, jonka kukin aluehallintovirasto osoittaa hankkeiden avustamiseen. Jokainen aluehallintovirasto tekee päätökset oman aikataulunsa mukaisesti.

–Avustamisen myöntämisperusteet lähtevät liikunta- ja valtionavustuslaista sekä Liikuntapaikkarakentamisen Suunta -asiakirjasta, johon on koottu muun muassa avustuksen myöntämisen muodolliset edellytykset ja avustuksen myöntämistä puoltavat kriteerit, kertoo johtaja Matti Ruuska Itä-Suomen aluehallintovirastosta.

Liikuntapaikkarakentamisella luodaan olosuhteita liikunnallisen elämäntavan ylläpitämiseen ja lisäämiseen. Rakentaminen voi olla sekä ulko- että sisäliikuntatilojen olosuhteiden kehittämistä ja parantamista. Avustamisen painoalueena ovat esimerkiksi uima- ja liikuntahallit sekä lähiliikuntapaikat.

–Edellä mainittujen lisäksi tänä vuonna haettiin avustusta muun muassa pallokenttien, kuntoiluportaiden, uimapaikkojen, kunto- ja tekojääratojen, jääkiekkokaukaloiden ja skeittipuistojen rakentamiseen, Ruuska luettelee.

Aiempiin vuosiin verrattuna kuluvana vuonna peruskorjaushankkeita oli Ruuskan mukaan varsin vähän.

–Suomen liikuntapaikkakanta on kuitenkin suhteellisen iäkästä, joten peruskorjaamiseen ja liikuntapaikkojen kunnossapitoon on siksi syytä panostaa, Ruuska mainitsee.

Hankkeilla
samankaltaiset
viitekehykset

Aluehallintoviraston rooli eri hankkeissa on varsin keskeinen.

–Kaikki hakemukset toimitetaan siihen aluehallintovirastoon, jonka alueella hanke sijaitsee. Aluehallintovirastot käsittelevät hakemusasiakirjat ja antavat kustannusarvioltaan yli 700 000 euron hankkeista kiireellisyysjärjestyslausunnon Opetus- ja kulttuuriministeriölle. Kustannusarvioltaan mainittua summaa pienemmistä hankkeista aluehallintovirasto tekee itse päätökset, Ruuska selventää hakemusmenettelyn vaiheita.

Ennen avustuksen hakemista aluehallintovirasto ohjaa rakentamisen suunnittelua ja valtionavustusten hakemista. Liikuntapaikkojen rakentamishankkeet eivät poikkea suuresti alueittain.

–Maakunnissa ei ole suuria eroja. Viime vuosina on ollut paljon lähiliikuntapaikkarakentamista sekä tekonurmihankkeita, Ruuska tietää.

Avustuksen määrä on harkinnanvarainen. Linjausten mukaan avustus voi olla enintään 30 prosenttia hankkeen kustannusarvios-ta. Avustuksen hakijalta esimerkiksi edellytetään, että hankkeen suunnitelma-asiakirjat ovat kunnossa eikä rakentamiselle ole rakennuslupiin tai rahoitukseen liittyviä esteitä.

–Mahdollisen kielteisen päätöksen perusteena on siis asiakirjoissa ilmenevät puutteet, jossa ei esimerkiksi pystytä osoittamaan, että hankkeen omarahoitus on varattu, Ruuska täsmentää.

Valtionavustusta ei myönnetä kustannuksiltaan alle 20 000 euron hankkeisiin.

Aluehallintovirastolle osoitettu määräraha vaihtelee sen mukaan, miten paljon eri vuosina on valtionavustushakemuksia.

–Jotkut kunnat hakevat avustuksia vuosittain, toisilla kunnilla on puolestaan verrattain vähän liikuntapaikkahankkeita, Ruuska mainitsee.

Avustusten jakaantumista tarkastellaan pidemmällä aikajänteellä alueellisesti sekä myös paikkakunnittain. Hankkeiden on päätöksen mukaan käynnistyttävä lokakuun loppuun 2018 mennessä, avustuksen käyttöaikaa on vuoden 2019 loppuun saakka.

–Hankkeiden tulee toimittaa aluehallintovirastolle hanketta koskeva maksatushakemus töiden edistymisen mukaan, Ruuska muistuttaa.

Liikunnallinen
monitoimikeskus
Könönpeltoon

Varkaudessa haettiin avustusta Könönpellon lähiliikuntapaikan rakentamiskustannuksiin. Avustusta hankkeeseen saatiin 70 000 euroa.

–Saatu avustussumma on lähestulkoon hakemamme suuruinen ja se noudattaa aluehallintoviraston yleisiä avustusmäärärahoja. Saamamme avustus kattaa kyseisen kohteen rakennuskustannuksista 33 prosenttia, kertoo Varkauden kaupungin liikuntapalveluiden esimies Marko Kukkonen.

Varkauden kaupunki haki avustusta myös skeittiparkin perustamiseen, joka jäi kuitenkin tällä kertaa rahoitusta vaille.

Könönpellon koulun piha-alueen kehittäminen on ollut Varkaudessa jo pidemmän aikaa opettajien, alueen asukkaiden ja ennen kaikkea suurimman käyttäjäryhmän, lähialueiden lasten toiveissa.

–Hanketta lähdettiin valmistelemaan yhdessä päättäjien, koulun sekä kaupungin liikuntapalveluiden kanssa loppuvuodesta 2016, Kukkonen kertoo.

Kyseisellä alueella ei ole ollut aiemmin lähiliikuntavälineitä. Myös erilaisten aktiviteettien lisäämistä on toivottu. Alueen monimuotoisuus ja luonnollisuus on saanut käyttäjiltä erityistä kiitosta.

Könönpellon hankkeen organisoi kokonaisuudessaan Varkauden kaupungin Liikunta- ja vapaa-aikatoimi. Rakentaminen tapahtuu kesän 2018 aikana. Lähiliikuntapaikka on käyttäjilleen valmis heinäkuun lopussa.

–Könönpellon koulun oppilaat ovat varmastikin suurin kyseisen kohteen käyttäjäryhmä, Kukkonen arvioi. Myös opettajat voivat hyödyntää välineistöä liikuntatuntien pitämiseen.

Leppävirran
tekonurmikentälle
tilausta

Tarve Leppävirran kunnan Vokkolan tekonurmikenttään sai alkunsa Vokkolan alueen käyttäjiltä sekä yrittäjiltä. Uusi jalkapallokenttä lisää alueen mahdollisuuksia järjestää turnauksia, toimijat tukeutuvat jo nyt kiitettävästi alueen hyvään liikuntapaikkatarjontaan.

–Vokkolan alue on ollut aktiivisessa käytössä jo vuosia. Esimerkiksi jalkapallon suosio on lasten ja nuorten parissa lisääntynyt. Leppävirralla alan harrastajia on yleisesti varsin paljon, kertoo Leppävirran kunnan tekninen johtaja Virve Wright.
Alueen naapuriin valmistuu lisäksi syksyllä 2018 uusi alakoulu.

Vokkolassa on nurmikenttä, jonka käyttöä on jouduttu rajoittamaan sen kunnossa pysymisen takia. Uusi kumirouhetekonurmikenttä mahdollistaa jatkossa jalkapallon aktiivisen pelaamisen.

–Saatu avustus käytetään kokonaisuudessaan kumirouhetekonurmikentän rakentamiseen. Avustuksen lisäksi kunnan omarahoitus kentän rakentamiseen on noin 400 000 euroa, Wright tuo esiin.

Kentän rakentamiseen sisältyy entisen tekohiekkakentän purkaminen, alueen pohjatyöt, uuden kentän pintarakenteet, alueen aitaaminen ja uusi varustus sekä alueen kävely- ja huoltoreitit.

–Kyseistä kohdetta ei ole remontoitu tai rakennettu aiemmin sen valmistumisen jälkeen, Wright mainitsee.

Hankkeen etenemisestä päätetään kesäkuussa teknisessä lautakunnassa. Hankkeen rakentaminen alkanee heinäkuussa, ja sen on määrä valmistua elokuussa. Hankkeen rakennuttamisesta vastaa Leppävirran kunnan tekniset palvelut.

–Uuden nurmikentän käyttöaste tulee olemaan korkea. Kentän pääkäyttäjäryhmiä ovat koululaiset, paikalliset urheiluseurat ja Vesileppiksen jalkapallon kansainvälinen sekä kotimainen turnaus- ja leirikäyttö, Wright listaa.

Kyseisen kohteen käyttöastearvio liikuntapaikan uusimisen jälkeen on noin 80 prosenttia.

Nyt toteutuksen alla oleville lähiliikuntapaikkahankkeille on odotettavissa runsasta käyttäjäkuntaa varsinkin nuoremman polven toimesta.

Esimerkiksi Varkauden Könönpellossa asuu paljon lapsiperheitä, joten alueen käytön uskotaan olevan aktiivista myös kouluajan ulkopuolella.

–Välineistöstä löytyy muun muassa Street Workout -mahdollisuus vanhemmille sillä aikaa, kun lapset parkouraavat, pelaavat monitoimiareenassa tai leikkivät leikkivälineillä, Kukkonen vihjaa.

Teksti: Anne Korhonen, kuva: Vesileppis

Liikuntapaikka.jpg

Lepppävirran uusi tekonurmikenttä tulee kuvan oikeassa alareunassa olevan hiekkatekonurmen paikalle.