Karhulahden kotiseutumuseo tuo esiin elävästi savolaista paikallishistoriaa

Karhulahden tilan vanhin säilynyt rakennus on suuri punainen tallirakennus. Vuosisatoja sitten sen edustalla valjastettiin postihevosia, mutta nyt ohitse kävelee tasaiseen tahtiin golfharrastajia. Osa tilan maista on otettu läheisen golfkentän käyttöön. Museo-opas Netta Sauri kertoo, että talli on rakennettu 1700-luvun lopulla ja se sijaitsee yhä alkuperäisellä paikallaan.

–Tällä paikalla sijaitsi Joroisten ensimmäinen postikonttori vuosina 1802-1806, hän kuvailee.

Sisäpihalla seisoessa vierailija voi kuvitella siirtyvänsä ajassa taaksepäin. Päärakennuksen ja osan piharakennusten sisätilat on sisustettu siten, kuin työntekijät olisivat poistuneet hetkeksi työnsä ääreltä. Karhulahden tila on kotiseutumuseon tietojen mukaan ollut olemassa jo 1500-luvulla. Laajat pelto-omistukset Joroisissa ovat olleet osa tilan maatalouden harjoittamista. Asukkaiden joukkoon on lukeutunut myös hallintovirkamiehiä, kuten nimismies 1800-luvulla.

Tarinoita rakennusten
elämän varrelta

Keskeisimmällä paikalla pihapiirissä kohoaa osittain kaksikerroksinen hirsinen päärakennus vuodelta 1829. Rakennusta on korotettu myöhemmin 1920-luvulla. Saurin mukaan tilan aiempi päärakennus on sijainnut samoilla paikoilla.

–Päärakennuksen katto uusittiin vuosina 2016 ja 2017. Seuraavaksi alueella kunnostusta vaatii navetan katto, joka on tehty päreistä.

Päärakennusta ympäröivät aitta-liiteri-saunarakennus, kolmeosainen aittarivi, navetta ja talli. Sauri kertoo, että Rauhala-tuparakennus on siirretty pihapiiriin myöhemmin. Lähellä sijaitsevat lisäksi savusauna, paja, riihi ja latoja, joista yksi on tuotu lähemmäs päätaloa lentokentän läheisyydestä.

–Nykyinen lentoaseman alue lunastettiin Karhulahden tilalta 1930-luvulta ja lato on siirretty myöhemmin lähemmäs kotiseutumuseota. Latoa on käytetty muun muassa sota-aikana kanttiinina, Sauri tietää.

Hirsirakennusten lomassa kasvaa perinteisiä perennalajeja, kuten liljoja. Ruusut ja kirsikat ovat kukkineet tänä vuonna varhain. Näyttäviä ovat myös Karhulahden tilan sireenit, joista on muotoutunut myös sireenimaja. Keskellä pihapiiriä kohoaa valtava vinttikaivo.

Vanhalla maalaispihalla
toimintaa vauvasta vaariin

Joroisten kunta on omistanut Karhulahden tilan vuodesta 1978 ja pihapiiri kunnostettiin kotiseutumuseoksi kunnan 350-vuotisjuhlien kunniaksi. Joroisten 4H-yhdistys on vastannut kotiseutumuseon yleisöpalvelusta vuosien ajan. Saurin mukaan kotiseutumuseon kävijämäärä on ollut viime vuoteen verrattuna vilkas.

–Yksittäisten kävijöiden lisäksi meillä käy pieniä ryhmiä, kuten sukukokouksia ja kesäasukkaita, jotka tuovat vieraitaan tutustumaan alueeseen.

Kotiseutumuseolla on aktiivista toimintaa pitkälle syksyyn. Sen yhteydessä palvelee kesäkahvila Rauhala ja kesän ajan pihapiiristä löytyy maatilan eläimiä joroislaiselta Tololan tilalta. Alkukesän nurmialueita ovat hoitaneet kainuunharmaslampaat ja lisäksi nähtäville on tulossa kukko sekä kanoja.

Alkukesän tapahtumiin lukeutui Vekara-Varkaus festivaaliviikon työpaja ja loppukesän ajan kotiseutumuseossa järjestetään maksuttomia perhesunnuntaita, 22. heinäkuuta ja 5. elokuuta. Tila herää uudella tavalla eloon ”Menneeseen kätketyt -koko perheen museoseikkailussa”, jonka vetävät Iiris Salmela ja Siiri Voutilainen. Joroisten kunta järjestää yhdessä Joroisten kunnan kanssa virsitunnin 14. elokuuta klo 13, jolloin virsiä laulattaa tilalle sukujuuria omaava kanttori Janne Koskela. Syyskuun alussa museopihan täyttävät pienet joroislaiset, kun alueella järjestetään varhaiskasvatuksen museopäivät.

Lähde: Etelä-Savon paikallismuseot

Teksti ja kuvat: Riika Paukkonen

 

Karhulahti1.jpg

Hirsinen päärakennus on rakennettu 1829.

Karhulahti2.jpg

Kainuunharmaslampaat pitävät huolta museopihan nurmialueista.