Kesäpaikka ympärivuotiseen käyttöön

Vapaa-ajan asunnot ovat säilyttäneet suosionsa suomalaisten keskuudessa. Mökeille halutaan nyt laadukasta asumista ja niiden muuttaminen ympärivuotiseen käyttöön kiinnostaa. Maanmittauslaitoksen kiinteistöjen kauppahintatilaston mukaan mökkikauppojen määrä on kasvanut parissa vuodessa noin 3 000 kaupan tasolta noin 3 500 kauppaan vuosittain koko Suomen alueella. Hintojen lasku rantamökkien osalta on kuitenkin jatkunut, etelän merenranta-alueita lukuun ottamatta.

Haastavat muutostyöt
ovat luvanvaraisia

Diplomi-insinööri Ensio Laaksonen toimii Suomen Omakotiliitto ry:n rakennusteknisen toimikunnan asiantuntijana. Hän on yksi asiantuntijoista, joka antaa yhdistyksen jäsenille korjausneuvontaa, erityisesti pientaloasumiseen liittyviin rakennusteknisiin kysymyksiin. Laaksonen kertoo, että iso osa vapaa-ajan asunnoista on parhaillaan eläkkeelle jäämässä olevien suurten ikäluokkien rakentamia. Hän arvioi, että kiinnostus mökkien ympärivuotiseen käyttöön on seurausta käyttäjien vapaa-ajan lisääntymisestä, mutta myös eläkeläisten hyvästä terveydestä.

–Etätyön tekeminen on myös lisääntynyt. Monet voivat tehdä työtä vaikka Inarin rannalla ja lähettää tietoja Singaporeen, hän kuvailee.

Kesämökin muuttaminen ympärivuotiseen käyttöön on haastavaa, joten suunnitteluun on hyvä varata aikaa. Laaksonen nostaa esiin, että rakennustöissä on suuria rakennusfysikaalisia ongelmia, joihin ei saisi sortua. Hän suositteleekin kääntymään asiantuntijoiden puoleen ja keskustelemaan kunnan rakennusvalvonnan kanssa.

Rakennuksen käyttötarkoitusta muutettaessa, sekä esimerkiksi kantavia rakenteita ja julkisivuja muutet-taessa se vaatii rakennusluvan. Jos toimenpide ei edellytä rakennuslupaa, voi kohde vaatia toimenpideluvan hakemista. Esimerkiksi rakennukseen tehtävä uusi jätevesijärjestelmä vaatii toimenpideluvan. Lupia varten tulee hankkia hyvissä ajoin suunnittelija, joka toteuttaa sekä suunnitelmat että vastaa niiden oikeellisuudesta. Lupia haetaan oman kunnan rakennusvalvonnasta tai Lupapiste-asiointipalvelun kautta, jossa on mukana 60 prosenttia Suomen kunnista.

Energiatehokkuutta
ohjataan määräyksin

Suunniteltaessa kesämökin muuttamista talviasuttavaksi, on työ hyvä aloittaa perehtymällä rakennuksen tämänhetkiseen kuntoon. Laaksonen ohjeistaa katsomaan kesämökkiä silmämääräisesti ja kiinnittämällä huomiota muun muassa liitoskohtiin, kuten ikkunoihin. Hän näkee lautamökkiin verrattuna hirsimökin muutostyöt helpompana, joskin joissain tapauksissa muutostyöt voivat olla niin suuria että hirsitalon kauneus voidaan osin menettää.

Talviasuttavaksi uudistettava rakennus vaatii lisäeristämistä. Luvanvaraisessa korjausrakentamisessa tulee noudattaa voimassa olevia energiatehokkuusmääräyk-siä. Kiinteistön omistajan päätettävissä on kuinka laajasti ja millä aikavälillä energiatehokkuutta parannetaan, mutta rakennusluvanalaisissa muutoksissa on noudatettava voimassa olevia eristysmääräyksiä.

Laaksosen mukaan vanhemmissa lautamökeissä eristeenä on käytetty usein purua määrä, joka vastaa mineraalivillaa vain muutaman senttimetrin verran. Jos rakennuksen sisäkorkeus on matala tai ulkoseinien eristäminen on haastavaa, voi riittävä eristäminen tuottaa päänvaivaa. Ratkaisu voi löytyä mökeistä usein löytyvästä vinttikolmiosta, joissa on tilaa runsaallekin eristemäärälle. Vintin tuuletus on samassa yhteydessä hyvä tarkastaa ja tarvittaessa tuuletusta lisätään.

–Talviasuttavaa mökkiä varten voi lisäeristyksen tarve olla karkeasti 30 cm tai jopa 50 cm, rakenteitten lähtötilanteesta riippuen.

Rakennuksen ottaminen ympärivuotiseen käyttöön muuttaa sisälämpötiloja. Laaksonen muistuttaa, että normaalissa talossa sisäilma pysyttelee samoissa lukemissa läpi vuoden. Kylmillään olevassa mökissä on varsinkin keväisin ja syksyisin tilanteita, että lämpö voi virrata ulkoa rakennuksen sisään. Laaksosen mukaan kosteuden tiivistyminen rakenteisiin tuo kosteusongelmia. Eristämisvaiheessa myös höyrynsulku voidaan asentaa väärään paikkaan. Hän suositteleekin käyttämään asiantuntijaa ongelmien välttämiseksi.

Energiatehokkuutta suunniteltaessa huomioidaan rakennuksen mahdolliset lämmönlähteet, kuten tulisijat. Laaksonen kannustaa käymään tulisijat läpi nuohoojan kanssa ja jos niiden käyttöä kasvatetaan, myös suorittamaan säännöllisiä nuohouksia useammin. Talviasuttavassa nuohousväli on vuosi, kesämökeissä kolme vuotta.

–Tulisijojen huolto on osa rakennuksen paloturvallisuutta, hän muistuttaa.

Ekologiset ratkaisut
jätevesien käsittelyyn

Talviasuttavan rakennuksen mukavuuksiin kuuluvat juokseva vesi, toimivat kylpytilat sekä usein suomalaisilla myös sauna. Viime vuosina yleistyneet ekologiset ratkaisut sekä uudistunut jätevesilaki, kannustavat suunnittelijoita uudenlaisiin ratkaisuihin. Toisaalta monet rakennusten vesivahingot ovat seurausta virheellisesti rakennetuista vesipisteistä tai kylpytiloista. Laaksosen mukaan hän on kärjistäen kuvaillut rakennusten vesiongelmien alkaneen aikana, jolloin sauna tuotiin rakennukseen sisälle.

–Olen asunut lapsuuteni 1950-luvulla kodissa, jossa vesi tuotiin sisään toisella sangolla ja likainen vesi tuotiin ulos toisella.

Laaksonen suositteleekin wc-tiloja suunniteltaessa kompostoivia käymälöitä, jotka eivät vaadi vesijohtoja eikä viemäröintejä. Niiden hinnat ovat verrattain edullisia, mutta tuovat hieman lisätyötä tyhjennysten osalta. Laaksosen mukaan, jos tila antaa myöten, sauna kannattaa sijoittaa pihalle erilliseksi rakennukseksi. Hän pitää kosteiden tilojen rakentamista vanhaan rakennukseen riskialttiina vaihtoehtona.

–Jos sauna- ja suihkutilat haluaa sisälle rakennukseen, kannattaa valita asiaan perehtynyt ekspertti, joka tunnistaa riskit.

Tien ympärivuotinen ylläpito
helpottaa kiinteistön käyttöä

Rakennuksen käyttötarkoitusta muuttaessa tulee tehdä myös muita, kuin rakentamiseen liittyviä ilmoituksia. Kiinteistöveroprosentti huomioi, missä käyttötarkoituksessa rakennus on. Kiinteistöveroprosentti on vakituisessa asuinkäytössä pienempi kuin vapaa-ajan asunnossa. Luvanvaraisessa korjausrakentamisessa, jossa rakennuksen käyttötarkoitus muuttuu, Verohallinto saa tiedon suoraan kunnalta.

Kun kiinteistöä käytetään ympäri vuoden, on hyvä päivittää myös tienkäyttöoikeudet ja mahdolliset tienkäyttömaksut. Jos kiinteistöllä ei ole tieoikeutta, tai siinä on epäselvyyksiä, voi maanomistaja hakea yksityistietoimitusta. Kiinteistön omistajan on hyvä ottaa yhteyttä myös alueen tiehoitokuntaan ja selvittää talvikunnossapitoon liittyvät asiat.

Teksti ja kuva: Riika Paukkonen

kesamokki.jpg

Vapaa-ajan asunnon ottaminen ympärivuotiseen käyttöön kiinnostaa suomalaisia.