Huomio rakennuksen sisäilmaan

Hengitysliiton sisäilma-asiantuntija Kirsi Säkkisen mukaan huono sisäilma alentaa viihtyisyyttä sekä työ- ja opiskelutehoa. Hän kertoo, että huono sisäilma voi aiheuttaa oireita ja pahimmillaan terveyshaittaa. Säkkinen nostaa esille tutkimukset, joita on kerätty Käypä hoito -suositusta varten.

–Tutkimusten mukaan rakennusten kosteusvauriot ovat yhteydessä uuden astman kehittymiseen. Rakennusten kosteusvauriot ovat myös yhteydessä astmaa sairastavien hengitystieoireisiin. Suomessa astmaa sairastaa 9,6 prosenttia väes-töstä eli noin 500 000 henkilöä, Säkkinen toteaa.

Suomessa Hengitysliitto tarjoaa neuvontaa, niin sisäilmaoireiden ennaltaehkäisyyn kuin sisäilmasta sairastuneille. Hengitysliitto on julkaissut rakentamiseen liittyen maksuttomia oppaita, kuten Sisäilma- ja Ilmanvaihto-oppaat. Sisäilmatietoa on tarjolla myös Hengitysliiton verkkosivuilla. Hengitysliiton sisäilma- ja korjausneuvontapuhelimessa sisäilma- ja korjausneuvojat vastaavat muun muassa homevaurioihin, ilmanvaihto-ongelmiin, rakentamiseen ja sisäilmaan liittyviin kysymyksiin. Hengitysliiton ylläpitämä Sisäilmasta sairastuneiden vertaispuhelin tarjoaa sisäilmasta oireileville ja sairastaville sekä heidän omaisilleen mahdollisuuden luottamukselliseen keskusteluun vapaaehtoisen sisäilmasta sairastavan päivystäjän kanssa.

Sisäilmasta aiheutuva oireilu
heikentää toimintakykyä

Suomalaiset viettävät Säkkisen mukaan merkittävän osan vuorokaudesta sisätiloissa, minkä vuoksi sisäilman laadulla on merkitystä hyvinvointiin.

–Huono sisäilma alentaa työtehoa ja jaksamista ja vireystilaa, vähentää viihtyvyyttä ja pahimmillaan voi aiheuttaa erilaista oireilua ja jopa sairastamista. Hyvässä sisäilmassa on hyvä olla ja helppo hengittää.
Hengitysliiton tekemän selvityksen mukaan sisäilmasta aiheutuvat ensioireet näkyvät terveydessä monin tavoin. Selvitys pohjautuu sisäilmasta oireilevien ja sairastavien kokemuksiin. Ensimmäisten oireiden joukkoon lukeutuvat hengenahdistus, kuiva yskä sekä nenän tukkoisuus. Jatkuvat infektiot, kuten poskiontelo-, keuhkoputken- ja korvatulehdukset ovat myös nousseet esiin. Sisäilmasta sairastuneet ovat kuvailleet sairauden alkuvaiheessa astmaattisia oireita tai olemassa olevan astman pahenemista. Selvityksessä haastatellut ovat kertoneet lisäksi iho- ja silmäoireista, vatsaoireista, päänsärystä, kuumeilusta ja väsymyksestä joka ei helpota nukkumalla. Oireilun kerrotaan heikentävän unen laatua ja myös sitä kautta sairastuneen toimintakykyä.

Säännölliset huoltotoimenpiteet ja
hyvät materiaalivalinnat ovat sisäilmalle eduksi

Omakotiasuja voi valinnoillaan vaikuttaa kodin hyvään sisäilmaan. Asiaan tulee kiinnittää huomiota jo rakennusvaiheessa, mutta myös korjausrakentamisessa. Pienissäkin kodin remontointi- ja sisustustöissä voi huomioida käytettyjen materiaalien vaikutuksia sisäilmaan.

Säkkinen kehottaa omakotitalon omistajaa tarkkailemaan rakennusta säännöllisesti, niin sisä- kuin ulkopuolelta ja tekemään huoltotoimenpiteitä kosteus- ja homevaurioiden ehkäisemiseksi. Hän kertoo, että kosteus- ja homevaurioista voivat kertoa esimerkiksi materiaalien irtoaminen, maalin hilseily tai tapetin kupruilu, pintojen värimuutokset tai rakennuslevyn turpoaminen. Lisäksi tunkkainen, maakellarimainen tai selvä homeen haju asunnossa, voi olla merkki kosteus- ja homevauriosta
–Jos epäilyjä ongelmasta tulee, täytyy ongelman selvittely aloittaa viipymättä.

Rakennusten sisäilmaongelmien syitä on paljon ja ongelma voi johtua yhdestä tai useammasta tekijästä. Säkkisen mukaan yleisimmin ongelman taustalla on puutteellinen ilmanvaihto, rakenteiden kosteus- ja homevauriot sekä rakennus- ja sisustusmateriaalien päästöt sekä erilaiset hiukkasmaiset yhdisteet ja kuidut. Lisäksi sisäilmanolosuhteilla kuten lämpötilalla on suuri merkitys koettuun sisäilman laatuun.

Omakotitalon säännöllisen huollon lisäksi päivittäisessä arjessa voi tehdä sisäilman kannalta edullisia valintoja. Säkkinen suosittelee valitsemaan sisustus- ja rakennusmateriaaleiksi mahdollisimman vähäpäästöisiä ja hajuttomia materiaaleja. Rakennusmateriaalien vähäpäästöisyyden voi tarkastaa Rakennustietosäätiön ylläpitämästä M1-luokiteltujen rakennusmateriaalien tuoteluokituksesta.

Säkkisen mukaan säännöllinen ja huolellinen siivous on yksi tärkeimmistä kodin sisäilmaan vaikuttavista tekijöistä.

–Siivouksessa kannattaa suosia pölyä sitovia puhdistusmenetelmiä ja käyttää hajusteettomia puhdistusaineita asunnon tuoksukuorman minimoimiseksi.

Säkkinen kehottaa kiinnittämään huomiota sisäilman lämpötilaan, joka kannattaa säätää asumisviihtyvyyden kannalta mukavaksi. Sopiva sisäilman lämpö on 20-22 °C välillä.

–Liian lämmin huoneilma tuntuu tunkkaiselta, kuivalta ja lisää rakennusmateriaalien päästöjä. Liian alhainen huonelämpötila voi aiheuttaa muun muassa vedon tunnetta ja lihas- ja nivelkipuja, hän kuvailee.

Ilmanvaihtojärjestelmän säännöllinen huolto
on osa kodin viihtyisyyttä

Usein keväisin, kun koneellisiin ilmanvaihtojärjestelmiin vaihdetaan suodattimia, erilaiset vaihtoehdot rakennusten ilmanvaihtoon puhuttavat. Omakotitaloissa on käytössä koneellisia poistoilmanvaihtoja sekä koneellisia tulo- ja poistoilmanvaihtoja, joiden lisäksi rakennuksista löytyy painovoimaista ilmanvaihtoa. Säkkinen kertoo, että ilmanvaihto on yksi olennaisimmista sisäilman laatuun vaikuttavista tekijöistä.

–On tärkeää perehtyä oman kodin ilmanvaihtojärjestelmään ja sen toimintaperiaatteeseen ja oikeaan käyttöön. Ilmanvaihdon toimivuus kannattaakin tarkistuttaa, jos sisäilma tuntuu jatkuvasti tunkkaiselta tai haisee pahalta. Ilmanvaihdon tarkoitus on poistaa asunnosta epäpuhtauksia ja kosteutta ja tuoda raitista ilmaa tilalle.

Säkkinen pitää koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmän etuna sitä, että sisään tuleva ilma voidaan lämmittää ennen sisään puhallusta. Hän tuo esiin, että sisään puhallettavan ilman lämmittämiseen käytetään poistoilmasta kerättyä lämpöenergiaa eli menetelmä on myös energiatehokas.

–Koneellisessa tulo- ja poistoilmanvaihdossa sisään tuleva ilma voidaan suodattaa ilmanvaihtokoneeseen asennettavien suodattimien avulla tehokkaasti ja estää siten ulkoilman epäpuhtauksien sisään kulkeutumista.

Koneellisessa poistoilmanvaihdossa korvausilman saanti nähdään yleisenä ongelmana. Säkkisen mukaan, mikäli tuloilmaventtiileitä on liian vähän tai ei lainkaan, ilmaa vedetään sisään rakenteiden kautta, jolloin tuloilma ei ole puhdasta.

–Koneellisen poistoilmanvaihtojärjestelmä ei ole energiatehokas, koska lämpö siirtyy poistoilman mukana ulos. Lisäksi ilmavirrat voivat aiheuttaa talvella vetoa, koska sisään tulevaa ilmaa ei ole lämmitetty. Nykyisin on tosin saatavilla tuloilmaa lämmittäviä venttiileitä, jollin tältä ongelmalta vältytään.

Painovoimainen ilmanvaihtojärjestelmä perustuu rakennuksen ulko- ja sisäilman lämpötilaerojen ja tuulen aiheuttamaan paine-eroon. Säkkinen kuvailee painovoimaisen ilmanvaihdon heikkoudeksi sääolosuhteiden vaikutuksen ilmanvaihtuvuuteen. Ilmanvaihtuvuus heikkenee tuulettomalla säällä sekä kesällä, kun ulko- ja sisäilman lämpötilojen ollessa lähellä toisiaan. Talvella voidaan taas tuntea vetoa, kun kylmä korvausilma virtaa tuloilmaventtiileistä rakennuksen sisälle.

–Painovoimaisessa ilmanvaihdossa korvausilman saanti on siis hallitsematonta. Lisäksi järjestelmä kuluttaa energiaa, koska poistoilman lämpöenergiaa ei saada kierrätettyä talteen vaan se poistuu suoraan ulos, toteaa Säkkinen.

Kaikissa omakotitaloissa asukas voi tehdä paljon hyvän sisäilman eteen. Säkkisen mukaan ilmanvaihtojärjestelmästä riippumatta ilman tulee päästä kulkemaan asunnon sisällä tulolta poistoille eli siirtoilmareitit tulee olla kunnossa. Hän kertoo, että suositusten mukaan tuloilma tulisi puhdistaa suodattimien avulla ulkoilman epäpuhtauksista. Ilmanvaihtojärjestelmien suodattimet suositellaan vaihdettavaksi puolen vuoden välein. Ilmanvaihtokanavat puolestaan puhdistutetaan 5-10-vuoden välein ja ilmanvaihdon venttiilit säännöllisin väliajoin.

–Jotta keittiön liesituuletin toimisi hyvin, sen rasvasuodatin kannattaa pestä muutaman kuukauden välein, Säkkinen kehottaa.

Lähde: Hengitysliiton sisäilma-asiantuntija Kirsi Säkkinen on toiminut jutun asiantuntijana

Teksti: Riika Paukkonen

siivous.jpg

Säännöllinen ja huolellinen kodin siivous näkyy merkittävästi sisäilman laadussa.