Poleeni juhlistaa 30-vuotista taivaltaan

Suomalaisella kulttuurikentällä koettiin 1980-luvulla uusia tuulia. Uudentyyppiset kulttuurikeskukset kokosivat saman katon alle monta toimijaa ja ne alkoivat olla tuttu näky Itä-Suomessa ja pienemmilläkin paikkakunnilla. Samoihin aikoihin Pieksämäen kaupunginvaltuustolla oli päätettävänään kirjaston uusien tilojen rakentaminen. Kaupunkiin kaivattiin myös uusi auditorio ja konserttitilaa.

–Kirjaston tilojen tarve oli lähtölaukaus kulttuurikeskuksen rakentamiselle, Poleenin teatterin tuottaja Jari Tuononen kuvailee.

Poleenin syntymistä edelsi monivaiheinen keskustelu, niin kulttuuriväen, kaupunkilaisten, kuin kaupungin päättäjien keskuudessa. Tuononen muistelee, että rakennuksen sijainti Pieksänjärven rannalla oli yksi kiistan kohteista. Kulttuurikeskuksen rakentamista vastaan kerättiin myös adressia. Päätös rakennushankkeesta tehtiin lopulta vuonna 1986 ja arkkitehti alkoi suunnitella rakennusta, josta löytyisi kirjaston lisäksi sali konsertti- sekä kokouskäyttöön.

Suunnitteluvaiheessa paikalliset teatterintekijät heräsivät ja näkivät kulttuurikeskuksessa mahdollisuuden uudenlaiselle teatterille. Tuononen kertoo, että teatteriväki valtuutti puhemiehekseen Ari Kekäläisen, joka alkoi ajaa teatteritoimintaa mukaan rakennukseen. Paikallisten teattereiden edustajina olivat Annikki Saha, Kalle Fröid ja nukketeatterikoulutusta kehittänyt Kati Kaipainen. Poleenin teatterin perustamisesta seurasi paikallisia kasvukipuja, kun paikallista teatteritoimintaa luotiin uudelleen. Kehitystyön myötä rakennukseen saatiin jo suunnitteluvaiheessa teatteritoimintaa palvelevat tilat muun muassa näyttämötekniikalle. Poleenin teatteri päätettiin muodostaa ammattijohtoiseksi harrastajateatteriksi. Ensimmäisenä teatterinjohtajana aloitti Reijo Paukku.

–Alkuvaiheessa Poleenin teatterin toiminnasta käytiin teatteripiireissä kissanhännän vetoa ja erään teatterin näyttelijät eivät halunneet lähteä mukaan uuden teatterin toimintaan.

Näyttävän vaalean rakennuksen pääsuunnittelijana toimi Kristian Gullichsen. Tänä päivänä 30-vuotiaassa rakennuksessa sijaitsee kirjasto, teatteri, kahvila sekä useita paikallisia toimijoita. Kesäisin ympäröivät puistot täyttyvät ihmisistä, varsinkin suosittujen kesätapahtumien aikaan. Tuononen näkee hyvin omaleimaisessa rakennuksessa postmoderneja ja dadaistisia piirteitä. Hän pohtii, että talon arkkitehtuurissa on leikillisyyttä, joka voisi kuvastaa sitä tunnettua savolaista huumoria.

Historiaa tuoreessa
dokumentissa

Kesä Poleenissa luodaan yhdessä. Valtakunnallisten harrasteajoneuvotapahtumien joukossa paikkansa vakiinnuttaneen Big Wheels -tapahtuman lisäksi 8.-9. kesäkuuta järjestetään Haloo Pieksämäki! - Kulttuuri kutsuu -tapahtuma. Sen aikana useat paikalliset toimijat järjestävät nähtävää ja koettavaa juhlavuoden hengessä. Tarjolla on kulttuuria eri muodoissaan myös Poleenin ulkopuolella, torilla, Tahinlammella ja seurakuntakeskuksella. Uusi Perliini -taidetta on nähtävillä kaupungin näyteikkunoissa ja liiketiloissa. Kartsankiertäjät viettävät kesäjuhlaa ja Nukkekodilta käynnistyy paraati.

Haloo Pieksämäki! -Kulttuuri kutsuu -tapahtuman aikana Poleenissa nähdään noin tunnin mittainen Poleeni-dokumentti, joka on syntynyt yli kymmenen henkilöhaastattelun perusteella. Valkokankaalla tullaan näkemään entisiä johtohahmoja Kulttuurikeskus Poleenin ja Poleenin teatterin osalta, eli kulttuurijohtajia, teatterinjohtajia sekä kaupunginvaltuutettuja. Työryhmässä käsikirjoittajana ja ohjaajana toiminut Tuononen kertoo, että dokumentti on syntynyt tiiviin työryhmän tuloksena, jossa hänen lisäkseen ovat olleet mukana kuvauksesta ja editoinnista vastannut Ville Huupponen ja äänisuunnittelusta ja musiikin sävellyksestä vastannut Teemu Nykänen.

Poleenin teatteri viettää juhlavuotta tuottamalla pikkujoulukaudeksi prosessidraamaa. Ohjaajiksi Pieksämäelle tulevat Joonas Veijanen ja Henri Tuulasjärvi. Näyttelijät ja muu työryhmä joutuvat aivan uuden eteen ja lähtevät synnyttämään yhdessä täysin uutta näytelmää.

–Olen ehdottanut teemoiksi Pieksämäen ja 30-vuotiaan Poleenin. Lisäksi aion luovuttaa materiaalia Poleenin avajaisnäytelmästä sekä mahdollisesti kirjoittajapiirin tekstejä. Olen nähnyt ohjaajilta hyviä näytelmiä, joten veikkaan että luvassa on hyvää teatteria, Tuononen kertoo.

Aktiiviset käyttäjät
vievät Poleenia eteenpäin

Pitkän historiansa aikana Poleeni on osannut uudistua ja vastata kaupungin sekä lähiseudun asukkaiden tarpeisiin. Pieksämäen maalaiskuntien yhdistyessä Pieksämäen kaupunkiin, on asiakasmäärä laajentunut entisestään. Palveluja viedään myös lähelle kaupunkilaisia. Siitä esimerkkinä on kesäisin rannoille ja toreille pyöräilevä kirjastotyöntekijä, kylillä kiertävä kirjastoauto sekä seitsemän kesäteatteria. Poleenin teatteri käynnisti viime syksynä kiertueteatterin Konstanpylykerö näytelmällä, jota esitettiin muun muassa kylätaloilla.

–Vaikka kylillä on aktiivista omaa toimintaa, meidän vierailumme koettiin tärkeäksi. Kiertueteatterille on tarvetta myös jatkossa, sillä kaikki eivät pääse Poleeniin, Tuononen pohtii.

Kulttuuri painii säännöllisesti monien haasteiden edessä. Toimijoita koettelevat niin kuntien taloudellinen tilanne, kuin väestön väheneminen ja ikääntyminen, varsinkin pienillä paikkakunnilla. Teatterin osalta ohjaajien tulee harjoittaa jatkuvaa tasapainoilua ja on opittava haistelemaan yleisön toiveita. Kuntien merkitys hyvinvoinnin tuottajana on ollut viimevuosina pinnalla. Tuononen vakuuttaa, että kulttuuripuolella hyvinvointivaikutukset on tiedostettu. Poleenin tulevaisuuteen hän suhtautuu luottavaisesti. Usean toimijan yhteistyö on yksi kulttuuritalon vahvuuksista.

–Näen, että tämä talo on löytänyt oman linjansa, Tuononen kertoo.

Teksti ja kuva: Riika Paukkonen, ilmakuva: Ville Huupponen / VilMi-Tuotanto

Pmk1.jpg

Kulttuurikeskus Poleeni yhdistää kulttuurin ystäviä.

PMK2.jpg

Poleenin Teatterin tuottaja Jari Tuononen työstää Poleeni-dokumenttia.