Nuoria viedään lähemmäs kohti matalan kynnyksen palveluja

Hankekoordinaattorina OHO!-hankkeessa toimiva Elina Koivistoinen tutki nuorten matalan kynnyksen palvelujen saatavuutta osana sosionomi (YAMK) -opintojaan Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa. Ennen opinnäytetyötä Koivistoinen on toiminut nuorten kuntouttavan työtoiminnan ohjaajana ja hänellä on herännyt kiinnostus nuorten sosiaalisen kuntoutuksen palvelujen kehittämiseen.

–Opinnäytetyön aihe nousi työnantajani sekä opinnäytetyön toimeksiantajana toimineen aikuissosiaalityön tarpeesta, joka pohjautui nuorten sosiaalisen kuntoutuksen palveluiden kehittämiseen. Olemassa olevat sosiaalisen kuntoutuksen palvelut koettiin olevan Varkaudessa puutteelliset, eikä niiden koettu tavoittavan kaikkia syrjäytymisvaarassa olevia nuoria.

Aikuissosiaalityön palvelupakettien
kehitystyö sai jatkoa opinnäytetyöstä

Opinnäytetyön taustalla vaikuttivat muun muassa merkittävät muutokset sosiaalityössä, perustoimeentulotuen siirryttyä Kelalle vuonna 2017. Koivistoisen mukaan muutoksen aikana Varkauden aikuissosiaalityössä heräsi tarve miettiä, kuinka perustoimeentulotuen siirtymisen jälkeen työntekijät jäsentävät työtään kuntalaisille ja kuinka työntekijät itse näkevät oman työnsä aikuissosiaalityössä. Varkauden aikuissosiaalityössä kehitettiin neljä erilaista palvelupakettia, jotka osaltaan takaavat tasalaatuisen sosiaalityön, jonka toiminnan pääperiaate on asiakaslähtöisyys.

–Palvelupakettien ohella kehittämisen kohteena Varkaudessa olivat aikuissosiaalityötä ohjaavien arvojen määritteleminen, jotka vaaditaan toiminnan selkiyttämisen selkärangaksi. Työtämme ohjaaviksi arvoiksi valikoituivat oikeudenmukaisuus, hyvinvointi ja osallisuus, hän kuvailee.

Opinnäytetyö on toiminut jatkona palvelupakettien kehitystyölle. Opinnäytetyö on jo herättänyt kiinnostusta valtakunnallisella tasolla ja siihen on kytketty myös Sosiaali- ja terveysministeriön ja Varkauden kaupungin rahoituksen turvin meneillään oleva OHO!-hanke Nuorten osallisuuden, hyvinvoinnin ja oikea-aikaisen psykososiaalisen tuen -hanke. Tällä hetkellä Varkauden lisäksi viisi kuntaa toteuttaa Arki haltuun -tukipaketin toimeenpanoa, jonka tavoitteisiin kuuluu vähentää koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrää. Kuntien hankkeet toteutetaan sosiaali- ja terveysministeriön valtionavustuksella.

Koivistoinen näkee, että matalan kynnyksen sosiaalisen kuntoutuksen palveluja ei ole saatu juurrutettua pysyviin palvelurakenteisiin, vaikka asia on noussut useissa hankkeissa esiin.

–Paikkakunnittain on varmasti eroja, mutta nuorten ongelmat ovat hyvin samankaltaisia ja puuttuva palanen palvelujärjestelmästä on vielä löytämättä. Mielestäni suunta vaikuttaisi ainakin Arki haltuun -tukipaketin toimeenpanossa mukana olevilla kunnilla olevan oikea ja Varkauden palveluohjausmallin kehittämistyöstä on saatu rahoittajan taholta positiivista palautetta.

Opinnäytetyön aikana toteutettiin arviointitutkimus, jossa oli mukana monialainen yhteistyöverkosto, esimiehet, päättäjät ja nuoret. Saatujen tulosten mukaan nuoret kokivat nykyiset palvelut hyviksi ja tärkeiksi, mutta samalla tuntemattomiksi ja vaikeiksi löytää. Haasteena koettiin, että palveluihin ohjaudutaan vain ongelmien kautta. Palveluita toivottiin tarjolle mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, myös sellaisille nuorille, jotka eivät ole vielä niiden piirissä. Arviointitutkimuksen tuloksista nousi vahvasti esiin, että suunnitelmat eivät tulisi olla työntekijöiden toimesta tai palvelujärjestelmästä lähteviä, vaan nuorista itsestään nousevia asioita.

Päättäjät kokevat
kehitttämistyön merkittäväksi

Arviointitutkimuksen aikana päättäjille järjestettiin erillinen ryhmähaastattelu. Osallistujat olivat kaupunginhallituksen, perusturvalautakunnan ja työllisyystyöryhmän jäseniä. Koivistoinen kokee saaneensa päättäjiltä keskustelun aikana positiivista palautetta ja heidät oli melko helppo saada mukaan arviontitutkimukseen. Kaikki ryhmähaastatteluun kutsutut henkilöt ovat saaneet arviontitutkimuksen tulokset tiedoksi sähköisesti.

Koivistoinen kertoo, että alustuksessa päättäjille esiteltiin asiakkaiden, monialaisen yhteistyöverkoston ja esimiesten ryhmähaastatteluiden yhteenvedot. Päättäjien keskuudessa heräsi vilkasta keskustelua muun muassa sektorirajojen yli tehtävään yhteistyöhön liittyvistä ongelmista ja ihmettelyä siitä, mikä yhteistyölle on ollut esteenä sekä mitkä ovat tekijät, mistä matalan kynnyksen palvelujen tarpeen hurja kasvu Varkaudessa johtuu. Keskusteluun nousi lisäksi nykyinen budjetointi, joka ei heidän mielestään tue moniammatillista yhteistyötä. Päättäjät toivat ryhmähaastattelussa esiin, että tähän ongelmaan voisi auttaa yhteisbudjetointi nuorten palveluiden osalta.

–Päättäjien haastattelu oli koko ajan hyvin keskustelevaa, jo alustuksen aikana nousi paljon välikeskustelua, jopa opinnäytetyön aiheeseen nähden laajemmin nuorten tilanteesta ja palveluista Varkaudessa, hän toteaa.

Koivistoinen näkee, että nuorten matalan kynnyksen palveluja ja niiden kehittämistä pidettiin päättäjien keskuudessa tärkeänä. Ryhmäkeskustelussa nousi esiin, että päättäjien tulisi tehdä sellaisia ratkaisuja ja päätöksiä, joilla peruspalveluja voidaan vahvistaa ja resursseja kohdentaa paremmin.

–Toimenpide-ehdotukset on esitelty johtoryhmässä ja esimiehiltä on saatu siunaus moniammatillisen yhteistyön kehittämiselle ja kehittämistyön kytkemiselle osaksi arkityötä.

Toimenpide-ehdotukset käytäntöön
OHO! -hankkeessa

Opinnäytetyön myötä syntyneitä toimenpide-ehdo-tuksia jalkautetaan OHO! -hankkeen aikana. Vierailut 2. asteen oppilaitoksiin käynnistyvät heti koulujen alettua elokuussa.

–OHO!-hankkeen aikana pyritään lisäämään myös tietoisuutta matalan kynnyksen palveluiden osalta entistä varhaisemmassa vaiheessa, niin nuorille kuin heidän perheilleen tiivistämällä yhteistyötä perusopetuksen ja 2. asteen oppilaitoksen toimijoiden kanssa sekä lisäämään jalkautumista oppilaitoksiin erilaisten tapahtumien ja tietoiskujen kautta, Koivistoinen kuvailee.

Varkauden aikuissosiaalityössä on meneillään paljon kehittämistyötä ja henkilöstö on siihen sitoutunutta ja motivoitunutta.

–En usko, että toimintamallien omaksuminen on haaste, ennemminkin suuret asiakasmäärät sekä tiukat henkilöresurssit luovat haasteensa toimintatapojen käyttöönotolle sekä juurtumiselle pysyväksi käytännöksi. Varkaudessa toimiva Ohjaamo antaa kuitenkin hyvän alustan toimintamallin juurruttamiselle. Myös nuoret ovat ottaneet uudet toimintatavat hyvin vastaan, Koivistoinen toteaa.

Arviontitutkimuksesta nousi esiin nuorten toive yhdestä vastuuhenkilöstä, joka kulkisi hänen rinnallaan koko palvelupolun ajan. Koivistoinen, kertoo, että OHO!-hankkeessa nuorille on nimetty vastuuhenkilö, joka vastaa kokonaiskuvasta ja huolehtii suunnitelmien päivityksestä. Hankkeen aikana työotteena on painottunut koko ajan jalkautuva työote, sillä nuoria tavataan heille sopivissa paikoissa, ja perinteisiä virastotapaamisia pyritään vähentämään. Jalkautuminen on ollut niin esimiehien kuin pääättäjienkin toiveena.

Hankkeessa on käyttöönotettu myös suostumuslomake, jonka avulla pyritään vähentämään tietosuojaan liittyviä esteitä siten, että nuori saa itse nimetä suostumukseen ne henkilöt, joiden kanssa vastuuhenkilö saa vaihtaa asiakkaaseen liittyviä tietoja. Asiakkaalla on mahdollisuus nimetä myös omasta luomuverkostostaan haluamansa henkilö suostumuslomakkeeseen. Koivistoisen mukaan suostumuslomake on koettu hyvänä ideana ottaa käyttöön myös muissa aikuissosiaalityön palveluissa.

Osallistuva budjetointi nousi esiin yhtenä vaihtoehtona palvelujen saavutettavuuteen. Kaupungin budjettiin vaikuttavat toimenpiteet eivät ennätä välttämättä seuraavaan talousarvioon. Koivistoisen mukaan jos osallistavan budjetoinnin mahdollisuutta ehdotetaan selvitettäväksi hankkeen aikana, tulee asia viedä eteenpäin toimialajohtajien kautta, mikä vaatii aikaa.

–Sama koskee arviointitutkimuksessa esiin noussutta nuorten palveluiden koordinoinnin tarvetta ja sen järjestämistä sekä palveluohjausmallin mahdollisuutta jäädä pysyväksi toimintatavaksi OHO!-hankkeen päättymisen jälkeen.

Nuorten verkostolle on tavoitteena luoda syksyn aikana oma vuosikello. Siihen esitetään pidettäväksi koko verkoston yhteisiä ryhmäytymisiltoja tai kehittämispäiviä kaksi kertaa vuodessa sekä sovitaan pienempien työryhmien kokoontumisista. Koivistoisen mukaan vuosikelloon kerätään myös eri sektoreilta tiedoksi erilaiset nuorten tapahtumat, joissa verkoston jäsenet voisivat olla mukana ja sisältöjä voitaisiin suunnitella yhdessä. Verkostolta on noussut idea, että heillä olisi käytössään kuvat sekä lyhyet esittelyt työntekijöistä. Ideaa kehitellään syksyn aikana yhdessä kaupungin viestintä- ja markkinointiyksikön kanssa.

–Tätä kautta pyritään lisäämään tietoisuutta toisistamme verkoston keskuudessa sekä madaltamaan kynnystä ohjata nuoret oikea-aikaisten palvelujen piiriin.

Teksti ja kuva: Riika Paukkoen

nuoret.jpg

Varkaudessa on tartuttu valtakunnalliseen haasteeseen ja lähdetty kehittämään nuorten matalan kynnyksen palveluja. Kuvassa nuoria on koolla Varjovaltuustossa.