Kunnissa odotetaan kuntatalouden askelmerkkejä

Varkaus katsoo kohti
Pohjois-Savon sotea

SDP:n Varkaudessa järjestämä kesäkokous toi elokuun lopulla keskeisimpiä ministereitä Savoon. Varkauden kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kari Rajamäki kokee käymiensä keskustelujen perusteella, että kuntien uudet tehtävät tarkentuvat uuden rahoituksen myötä. Kuntien valtionosuuksiin onkin arvioitu tulevan noin miljardin euron lisäys. Kuntien rahoituksesta Rajamäki aikoo pitää keskustelua yllä, muun muassa tulossa olevilla Kuntamarkkinoilla.

–Tulevaisuudessa on mietittävä kuitenkin kunnan tehtävien priorisointia.

Hallituksen puuttumista työllisyystilanteeseen Rajamäki pitää tärkeänä asiana. Varkauden työllisyystilanteen hän näkee haastavana, rakenteellisen työttömyyden vaikuttaessa taustalla. Varkauden työllisyyspalvelut hakee parhaillaan mukaan valtion käynnistämiin uusiin työllisyyskokeiluihin ja -hankkeisiin. Rajamäki antaa tunnustusta työllisyyspalvelujen tähän asti tehdylle työlle muun muassa pitkäaikaistyöttömien parissa.

–Pitkäaikaistyöttömien osalta tulisi edistää ihmisten kunniallista pääsyä eläkkeelle ja heidän oikeusturvan toteutumista. Toivon, että asia etenee myös hallituksessa.

Sote-uudistuksessa Varkauden tavoitteena on Savon sote. Rajamäen mukaan Pohjois- ja Etelä-Savon kehittämisen kannalta pirstaleinen rakenne ei ole eduksi. Savon sote-alueen luominen olisi samalla merkki maakuntien yhdistymisen käynnistymiseksi.

–Meidän tulee olla vahva ennakoiva tekijä, eikä ajelehtija.

Joroisissa hallituksen työllisyystavoitteet
edellyttävät osaavaa työvoimaa

Joroisissa kuntien muuttuviin tehtäviin suhtaudutaan varauksella. Joroisten kunnanvaltuuston puheenjohtaja Sari Juutilainen toteaa, että asiaan otetaan kantaa varovaisesti, kunnes kunnat saavat lisätietoa tehtävistä ja niiden rahoituksen järjestämisestä.

–Kunnat kamppailevat jo olemassa olevien tehtävien kanssa ja meilläkin on talouden tasapainottamisohjelma meneillään. Tämän vuoksi on tärkeää, että uudet tehtävät rahoitetaan kunnille täysimääräisesti valtionosuuksilla.

Työllisyysasteen nosto nähdään myös Joroisissa tärkeänä, mutta haastavana. Juutilaisen mukaan tavoitteeseen pääseminen edellyttänee talouskasvun jatkumista ja elinkeinoelämän hyvää virettä.

–Kuntien tulisi pystyä vastaamaan työllistämishaasteeseen, mutta samanaikaisesti on useissa kuntaorganisaatioissa menossa tai suunnitteilla talouden tasapainottamiseen liittyvät henkilöstövähennykset. Kuntamme yrityksillä on kasvun esteenä heidän alansa osaavien työntekijöiden saanti vaikka työttömiä on kunnassa, hän kuvailee.

Sote-uudistuksen osalta Joroisissa uskotaan, että maakunnan tuotannon lisäksi kunnilla tulee olla mahdollisuus tuottaa palveluja kunnan koko ja vahvuudet huomioiden. Juutilainen kertoo, että julkisia palveluja voivat täydentää yksityiset toimijat ja kolmas sektori.

–Näen tärkeänä, että julkinen sektori säilyy palvelujen järjestäjänä. Järjestämisvastuun siirtyminen itsehallintoalueille mahdollistaa entistä joustavammat tuotantomallit sopimusperusteisesti, hän toteaa.

Leppävirralla
karsittaisiin kuntien
ehdottomia velvotteita

Leppävirran kunnanvaltuuston puheenjohtaja Pekka Nykänen nostaa esiin, että kuntien tehtävien eriytyminen kuntakohtaisesti sekä uudet tehtävät ja velvoitteet ovat uhka kuntien pakkoliitoksiin. Hän muistuttaa, että kaksi kolmasosaa kunnista on tällä hetkellä alijäämäisiä ja valtaosassa toteutetaan taloudellista tasapainotusohjelmaa.

–Olisikin palattava historiassa taaksepäin ja mietittävä vapaakuntamenettelyä, jolloin kuntien ehdottomia velvoitteita vähennettäisiin. Muun muassa tehostetun hoitajamitoituksen tavoite 0,7 lienee mahdoton tavoite, koska se tuo 4 000 kouluttamattoman hoitajan lisätarpeen. Jos tavoite toteutuisikin, rahoitusta ei tule lykätä perinteisesti kuntien piikkiin.

Leppävirralla hallituksen tavoite työllisyysasteen nostosta nähdään isona haasteena.

–Kuten hoitajamitoituksen kohdaltakin on puuttuva koulutus yksi ongelma. Lisäksi tulevat muutoin vaikeasti työllistettävät, kuten osatyökykyiset, joille pitäisi olla ehkä ulkopuolista rahoitustakin vaativaa niin sanottua mittatilaustyötä.

Nykänen tuo esiin julkisuudessa käytävän keskustelun työn ja korvausten suhteesta työmotivaatioon, elämänhallintataidoista sekä yleisestä halukkuudesta työntekoon. Hänen mukaan työllisyyskysymys ei ole yksioikoisesti työllistämisestä, vaan myös siitä, että merkittävät työllistämistavoitteet vaativat myös vahvoja sosiaalisia ja taloudellisia panoksia. Nykäsen mukaan toteuttamistavasta ei ole kerrottu riittävästi julkisuuteen, eikä työllisyysasteen nostossa ole hänen mielestä kansantaloudellisesti oleellista merkitystä.

–Toivon, että rahoitus ei putkahda taas kuntien piikkiin.

Sote-uudistuksen jatkuessa Leppävirralla kaivataan aiemmista kokeiluista viisastuneena kestäviä linjauksia. Nykänen toteaa, että esimerkiksi tietojärjestelmien ja digitalisaation rakentaminen vie aikaa. Hän näkee kuitenkin jatkuvasti paisuville sotekuluille mielellään toisen maksajan, sillä ne vievät jo yli puolet kuntien taloudesta.

–Perushoito tulee taata jokaisessa kunnassa lähipalveluna niin, että vastuuhenkilöt eivät asetu kuntien ja järjestelmän ulkopuolelle tai tavoittamattomiin, kuten pankit ovat tehneet. Kunnan pitää olla jo seitsemättä kertaa esillä olevassa soteuudistusprosessissa sekä tekijä että kohde, Nykänen summaa.

Pieksämäki muistuttaa
aluekehityksen merkityksestä
työllisyyden hoidossa

Pieksämäen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Sakari Ojala muistuttaa, että jos kuntien tehtäväkenttä kasvaa, myös työvoimaa kaivataan lisää. Usein näillä aloilla on jo ennestään työvoimapulaa.

–Kuntien taloustilanne huomioiden, uudet tehtävät tulee rahoittaa kuntien valtionosuuksien kautta täysmääräisesti.

Työllisyysasteen nostaminen nähdään Pieksämäellä tiukkana tavoitteena. Ojala uskoo, että tavoite edellyttää kuntien työllisyyspalveluiden vahvistamista. Samalla tulisi huomioida kuntien merkittävät uudis- ja korjausrakennusvelat.

–Kuntien investointikyvystä on huolehdittava. Alueen kehittäminen ja investoinnit parantavat työllisyysastetta.

Sote-uudistuksen jatkuessa Pieksämäellä toivotaan, että kuntia kuullaan ja niiden erilaisuus otetaan huo-mioon.

–Kunnat toivovat sote-uudistukseen enemmän tekijöitä, kun kohteita, Ojala toteaa.

Riika Paukkonen

varkaudenkaupunki.jpg

Varkauden kaupunki lähtee mukaan valtion käynnistämiin uusiin työllisyyttä edistäviin hankkeisiin.