Diabeteksen monimuotoisuus halutaan esiin

Maailman diabetespäivää vietetään insuliinin toisen keksijän Frederick Bantingin syntymäpäivänä. Teemapäivässä on mukana diabetesjärjestöjä sekä muita yhteisöjä 145 maasta. Suomi on ollut teemapäivän vietossa alusta saakka eli vuodesta 1991 lähtien. Tämän vuoden teemana on ”Diabetes on jokaiselle omanlaisensa”.

–Nykytutkimuksen mukaan diabetesta on eri tyyppejä, joten olisikin parempi puhua diabeteksista kuin diabeteksestä, Pieksämäen Seudun Diabetesyhdistys ry:n puheenjohtaja Juhani Jäppinen toteaa.

Maailman diabetespäivän taustalla ovat Kansainvälinen diabetesliitto IDF ja Maailman terveysjärjestö WHO. Se lukeutuu myös YK:n vuotuisiin teemapäiviin. Maailman diabetespäivän tunnus on sininen ympyrä ja useat toimijat, kuten THL, Helsingin kaupunginteatteri ja Turun kaupunki, valaisevat rakennuksensa sinisellä värillä.

Tapahtumat ja teatteriretket
tuovat vaihtelua arkeen

Paikalliset diabetesyhdistykset ovat merkittävässä roolissa vertaistuen sekä virkistystoiminnan tarjoamisessa. Diabetesliitolla on yli sata paikallista jäsenyhdistystä, jotka järjestävät luentoja, kursseja, jäseniltoja, kerhoja sekä erilaisia retkiä.

Jäppinen kertoo, että jäseniltoihin kutsutaan säännöllisesti paikallisia asian-tuntijoita, jotka luennoivat ajankohtaisesta aiheesta, kuten jalkojen hoidosta tai kodin turvallisuudesta.

–Seuraavalla kerralla vieraanamme on Pieksämäen kaupungin diabeteshoitaja Anne-Mari Hämäläinen. Kaikki ovat tervetulleita mukaan, riippumatta siitä onko yhdistyksen jäsen.

Pieksämäen Seudun Diabetesyhdistys ry:n seuraava jäsenilta pidetään 28. marraskuuta Neuvokas toimintakeskuksessa. Samana iltana on yhdistyksen syyskokous.

Virkistystoiminta on Pieksämäellä aktiivista. Jäppisen mukaan yhteistyö muiden yhdistysten kanssa on hedelmällistä. Pieksämäen Seudun Diabetesyhdistys teki lokakuussa täyden bussin kanssa teatteriretken Jyväskylään ja syksyn aikana kaupunkikuvassa ovat näkyneet yhteistyössä Lions Clubin kanssa Kauppatorilla järjestetty Diabeteskävely sekä erityisesti diabeetikoille suunnattu Minä voin -tilaisuus.

– Olemme pohtineet, millaista virkistystoimintaa voisimme tarjota pienituloisille eläkeläisille. Heille pitää järjestää paikallista toimintaa. Yhdistyksellä ei ole taloudellisesti mahdollista kompensoida osallistumismaksuja, joten vaihtoehtona voisi olla esimerkiksi virkistystoimintaan suunnattu palveluseteli.

Vertaistuen merkitys voi korostua sairauden eri vaiheissa. Virkistystoiminnan lisäksi Pieksämäellä tukea diabeteksen kanssa elämiseen löytyy vertaistukihenkilöistä, joihin saa yhteyden Diabetesliiton kautta. Pieksämäellä vertaistukihenkilöitä on kaksi, joilla on vankka kokemus sairauteen liittyen. Vertaistukitoimintaa on perinteisesti järjestetty kohdakkain tapaamisten kautta, mutta puhelimien ja verkon hyödyntäminen on kasvussa.

–Vertaistukihenkilön kanssa jutteleminen on hyvä ratkaisu, kun sairaus on puhjennut tai oma hoito mietityttää. Heidän osaamistaan kannattaa hyödyntää, Jäppinen kuvailee.

Terveyspalvelujen
saatavuus puhuttaa

Pieksämäki kuuluu erikoissairaanhoidon osalta Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluiden eli Essoten jäsenkuntiin. Pieksämäen terveyskeskuksessa toimii diabetesvastaanotto, jossa työskentelee kolme diabeteshoitajaa. Jäppinen kertoo olevansa kokonaisuudessaan tyytyväinen kaupungissa tarjolla oleviin terveyspalveluihin diabeetikoille ja kiittelee diabeteshoitajien ammattitaitoa. Hän on seurannut harmillisena Essoten alueella tapahtuvaa eri terveyspalvelujen karsimista, joka heijastuu myös maakuntiin.

Jäppinen on nostanut esille, että diabetes on kansantaloudellisesti kalleimpia sairausryhmiä, vuosikustannusten ollessa noin 1,5 miljardia euroa. Hänen mukaansa on järkevää, että diabetesta sairastaville turvataan pääsy osaavaan diabeteshoitoon. Jäppinen toteaa, että ehkäisemällä tyypin 2 diabetesta sekä diabeteksen lisäsairauksia voidaan säästää kustannuksissa merkittävästi. Omahoidon tueksi hän on esittänyt lisää diabeteslääkäreitä ja -hoitajia. Tyypin 1 diabeteksen sekä vaativahoitoisen 2 tyypin diabeteksen hoidon hän keskittäisi omiin yksiköihin.

Diabetespotilaiden jonotusaikojen pidentyminen on aiheuttanut Pieksämäellä syksyn aikana huolta. Jäppisen mukaan Pieksämäen Seudun Diabetesyhdistyksessä on keskusteltu kirjeen lähettämisestä Pieksämäen terveyskeskuksen johdolle.

–Pieksämäelle on palkattu hiljattain uusia lääkäreitä, joten seuraamme vielä sen vaikutuksia palvelujen saatavuuteen.

Lääkkeet ja
lääkekorvaukset

Yhdistyksen jäseniä on puhuttanut viime aikoina myös hoitoon käytettävät lääkkeet ja lääkekorvaukset. Diabetekseen on käytössä tablettihoitoa sekä insuliinihoitoa. Jäppisen mukaan markkinoille tulee uusia diabeteslääkkeitä, mutta ne eivät kuulu korvauksen piiriin, jolloin kuukausittaiset lääkekulut voivat nousta satoihin euroihin. Diabetesliitto tekee osaltaan työtä sen eteen, että lääkkeiden kustannukset pysyisivät potilaille kohtuullisena. Jäppinen esittää nykyisen kolmen eri maksukaton mallin purkamista ja maksukattojen yhdistämistä Rinteen hallituksen aikana siten, että hoidolle, lääkkeille ja matkoille olisi yksi yhteinen maksukatto. Hän ehdottaa, että vuoden maksukatto olisi kuukauden takuueläkkeen suuruinen.

Mikkelin keskussairaalalla pidettiin 9. marraskuuta Diabeteksen hoidon päivityspäivä, jonka järjestäjinä toimivat Etelä-Savon diabetesyhdistykset sekä Essote. Päivän aikana osallistujille luennoivat muun muassa ylilääkäri Ville Miettinen sekä järjestösuunnittelija Terhi Kvick Diabetesliitosta. Tilaisuuteen osallistui myös Pieksämäen Seudun Diabetesyhdistyksen jäseniä. Jäppinen kertoo, että jäsenten parissa keskustelua herätti erityisesti Ville Miettisen luento koskien diabeteslääkkeitä ja niiden vaikutuksia ihmisen elimistöön. Hän piti mielenkiintoisena tietoa diabeteslääkkeiden toiminnasta elimistössä sekä mahdollisista sivuvaikutuksista esimerkiksi munuaisiin.

–Hän valotti mielestäni hyvin diabeteslääkkeiden käyttöä sekä uskalsi myös suositella edullisempia lääkevaihtoehtoja, mitä kaikki lääkärit eivät tee.

Muistatko diabetesta
sairastavan ensiavun?

Diabetesviikolla muistutetaan myös avun antamisesta diabeetikolle. Diabetesta sairastavalle matala verensokeri voi aiheuttaa insuliinisokin tai aiheuttaa poikkeavaa käytöstä. Matalaan verensokeriin voidaan ensiavuksi käyttää jotain nopeasti syötävää tai juotavaa, joka sisältää sokeria. Henkilön ollessa tajuton, on aina otettava yhteys hätäkeskukseen ja pyydettävä ambulanssia. Tajuton henkilö on käännettävä kylkiasentoon ja varmistettava että hengitys kulkee vapaasti. Tukehtumisvaaran vuoksi tajuttomalle ei saa antaa ruokaa eikä juomaa.

Diabeetikon tunnistamisen avuksi on kehitetty diabetestunnuksia, joka on kaula- tai ranneketjussa selkeästi erottuva tunnus. Ketjuissa lukee usein sana ”diabetes” ja niissä on Suomessa pitkään käytössä ollut sokeripalaristi. Neljän neliön muodostama kuva kuvaa hypoglykemian ensiapuannoksena käytettyä neljää sokeripalaa.

–Insuliinin käyttäjällä verensokeri voi laskea liian alas vaikkapa muistiongelmien tai alkoholin käytön seurauksena. Pahimmillaan vaarana on kooma, Jäppinen muistuttaa.

Lähde: Diabetesliitto

Teksti: Riika Paukkonen, kuvat: Juhani Jäppinen

diabetes1.jpg

Syksyllä järjestetty Diabeteskävely lähti liikkeelle Kauppatorilta.

diabetes2.jpg

Pieksämäen Seudun Diabetesyhdistys ry:n väkeä.