29.12.2020

Uusin johtajin kohti uutta vuotta

Varkauden uutena kaupunginjohtajana aloittaa Joonas Hänninen ja sosiaali- ja terveysjohtajana Soile Merilä.

Varkauden uutena kaupunginjohtajana vuonna 2022 aloittava Joonas Hänninen toimii tulevana vuonna apulaiskaupunginjohtajana. Keski-Savon yhteistyötä esillä pitävä Joonas Hänninen odottaa, että pääsee kohtaamaan kaupungin päättäjiä, elinkeinoelämän edustajia ja kuntalaisia.

Varkauden kaupunki saa Joonas Hännisestä Keski-Savoa kehittävän kuntajohtajan. Kuva: Matti Soininen

Varkauden uusi kaupunginjohtaja yhteiskuntatieteiden maisteri Joonas Hänninen valittiin Varkauden kaupunginvaltuuston ylimääräisessä kokouksessa 14. joulukuuta. Hänninen sai virkavaaleissa valtuutetuilta 30 ääntä, kun toinen hakijoista Honeywellin paikallisjohtaja Tommi Taskinen sai 13 ääntä.

Kaupunginjohtajan virka vapautuu tammikuussa 2022 Hannu Tsuparin eläköityessä. Hänninen aloittaa apulaiskaupunginjohtajan virassa keväällä Tsuparin jäädessä pitämään kertyneitä vuosilomia. Joulunpyhien jälkeen Hänninen kertoo jatkavansa vielä Joroisten kunnanjohtajan tehtävissä.

–Taustalla on kuitenkin hyvä käydä keskustelua Varkauden kaupungin päättäjien kanssa ja tutustua pikkuhiljaa tarkemmin kaupunkiin ja sen tarpeisiin. Varsinainen virkatyö apulaiskaupunginjohtajana alkaa sitten 1. huhtikuuta alkaen.

Kaupungin talous esillä
jo haastatteluvaiheessa

Varkauden kaupunginhallitus laati vuoden 2021 talousarvioesitystä syksyn ja alkutalven ajan, kaupunginvaltuustossa se hyväksyttiin 7. joulukuuta. Vuoden 2020 talousarvion mukaan kuluvan vuoden alijäämän on arvioitu olevan 7,749 miljoonaa euroa. Talousarvion mukaan taloussuunnitelmavuodet 2021-2022 muodostuvat vielä alijäämäiseksi, kun suunnitelmavuoden 2023 tilikauden tulos olisi hieman ylijäämäinen.

Talouden toteutumaennusteet pohjautuvat siihen, että eri toimialojen taloussuunnitelmavuosille 2021-2023 esitetyt talouden tasapainottamistoimenpiteet toteutuvat suunnitellusti. Kaupunginvaltuuston hyväksymällä talouden tasapainotusohjelmalla tavoitellaan talouden tasapainoa pidemmällä aikavälillä ja se on laadittu vuosille 2020-2025. On arvioitu, että kaupungin talous tasapainottuisi vuoteen 2025 mennessä. Myös lainamäärät ovat kasvussa. Vuoden 2021 talousarvion mukaan Varkauden kaupungin lainat asukasta kohden kasvavat 5 489 euroon, kun ne vuonna 2020 olivat 3 896 euroa.

Varkauden kaupungin taloudellista tilaa käsiteltiin kaupunginjohtajan hakuprosessissa. Hänninen kertoo tuoneensa mielipiteensä esiin jo hakuvaiheessa.

–Totesin, että tilanne on haastava, mutta koko kuntakenttä on isojen haasteiden edessä. Varkauden tilanne ei ole kuitenkaan isossa kuvassa sen haastavampi kuin muissa kunnissa.

Varkauden kaupungin käyttötalouden osalta Hänninen arvioi, että on löydettävissä keinoja talouden tasapainottamiseen. Hänen mielestään on tärkeää, että keinoja haetaan yhteistyössä.

–Työtä on tehtävä lähellä päätöksentekoa, varhain valmisteluvaiheessa.

Vuoden 2021 talousarvioesitys sisältää useita merkittäviä investointeja, kuten Kuoppakankaan ruokapalvelukeskus, paloasema ja Könönpellon uuden koulun suunnittelu. Isoja investointeja on suunniteltu myös lähivuosille. Hännisen mukaan investointien kohdalla on keskusteltava tärkeysjärjestyksestä, sillä kaikkia ei voida toteutta yhtä aikaa. Hänninen muistuttaa, että säästöt eivät voi kuitenkaan olla itse tarkoitus, vaan samalla on myös mietittävä palveluiden saatavuutta ja laatua.

–Luotan, että keinoja on olemassa. Keskustelua tulee käydä henkilöstön ja päättäjien kanssa.

Hänninen nostaa esiin taloussuunnittelun ja strategiatyön, jota on toivottu keinovalikoimaan. Hän arvioi, että ensimmäisen vuoden aikana aloitetaan keskustelu kaupungin henkilöstön sekä päättäjien kanssa. Samaan aikaan käynnistetään strategian valmistelutyö.

–Uuden strategian toimeenpanoon kuluu useampi vuosi. Sitä lähdetään toteuttamaan pitkäjänteisesti.

Aalto hyvinvointikeskus
tuottaa seudullisia palveluja

Tulevan vuoden merkittäviin tapahtumiin lukeutuu Varkauden uuden sote-keskuksen avautuminen maaliskuussa. Sote-keskus nimettiin nimikilpailun kautta Aalto hyvinvointikeskukseksi joulukuussa. Varkauden kaupunginvaltuuston ylimääräisessä kokouksessa Hänninen nosti puheenvuorossaan esiin uuden sairaalan merkityksen kaupungille. Hänen mukaansa Aalto hyvinvointikeskus on merkittävä koko seudulle ja se osaltaan turvaa sairaalatasoiset sosiaali- ja terveyspalvelut lähipalveluna.

–On tärkeää, että Aalto hyvinvointikeskus saadaan heti alkuvaiheessa tehokkaaseen käyttöön, kuten on suunniteltu, hän huomauttaa.

Aalto hyvinvointikeskus linkittyy valtakunnalliseen sote-uudistukseen. Tulevaisuudessa sosiaali- ja terveyspalvelut tuotetaan maakunnallisilla hyvinvointialueilla, joille ne siirtyvät kunnilta. Varkauden kaupunki on mukana POSOTE20-hankkeessa, joka koordinoi Pohjois-Savon alueen sote-kehittämishankkeita sekä alueellista valmistelua.

–Pohjois-Savon lähtötilanne on hyvä ja valmistelussa on mukana laaja edustus, hankkeen työryhmässä varahenkilönä toimiva Hänninen kuvailee.

Tulevan Varkauden kaupunginjohtajan mukaan Pohjois-Savon sote-valmistelussa on tärkeää olla mukana laajalla rintamalla. Hän muistuttaa, että tällä hetkellä tehtävässä työssä määritellään pääosin tulevan hyvinvointialueen palvelutuotannon tavat ja rakenteet.

–Se miten valmistelussa onnistutaan, määrittelee pitkälti miten sosiaali- ja terveyspalvelut säilyvät uudistuksessa.

Hallituksen eduskunnalle antaman sote-esityksen mukaan sosiaali- ja terveyspalveluiden tehtävät siirtyisivät hyvinvointialueille vuonna 2023. Hännisen mukaan siinä vaiheessa ei päätöksiin voida enää juuri vaikuttaa.

–Tarvitsemme sote-valmisteluvaiheessa yleisjohdon ja poliittisen kentän yhdessä turvaamaan meidän palveluja.

Keski-Savon alueen palveluita
joustavasti lähelle asukkaita

Joroisissa kuuden vuoden ajan työskennelleelle Hänniselle Keski-Savo on tullut tutuksi. Hän tuo esiin, kuinka vahvoja kaupunkikeskuksia viitostien varrella sijaitsee sekä alueita, joiden välillä pendelöidään säännöllisesti. Alueen teollisuudella ja yritystoiminnalla on yhteistyöstä pitkät perinteet. Hännisen mukaan Keski-Savossa tehdään jo laajaa yhteistyötä elinkeinopuolella. Lisäksi palvelutoiminnassa, jätehuollossa ja vapaassa sivistystyössä on hyviä kokemuksia kuntarajat ylittävästä yhteistyöstä.

–Edunvalvonnan puolella saavutimme tänä vuonna hyviä tuloksia raideliikenteen osalta. Viimeisimmät VR:n uutiset tietäen sitä työtä on tarpeen jatkaa, Hänninen kertoo esimerkkinä.

Kuntien välistä yhteistyötä Hänninen on saanut seurata läheltä sote-yhteistyön muodossa Joroisten ja Varkauden välillä. Hän uskoo, että aika on kypsä laajempaan Keski-Savon kuntien väliseen yhteistyöhön.

–Asukkaat liikkuvat ja toimivat Keski-Savon kuntien alueella, joten myös julkisten organisaatioiden tulisi kehittyä samaan suuntaan. Se on viime kädessä kaikkien kuntien etu.

Keski-Savon alueen kehitystyössä Hännisen mukaan tulee turvata palvelut ja huomioida yhteistyö palveluita uudistettaessa. Hänen mukaansa kunnan palvelut tulisi olla kaikille tarjolla mahdollisimman helposti.

–Yhteistyön tekeminen ei tarkoita kuntaliitoksia, vaan aitoa kuntien välistä yhdessä tekemistä siinä määrin kuin se on mahdollista ja järkevää, Hänninen selvittää.

Avoin keskustelu luo
luottamusta päätöksentekoon

Hänninen lukeutuu uuden sukupolven kuntajohtajiin. Yliopisto-opettaja Henna Paananen Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulusta on tutkinut sekä suurten ikäluokkien että uuden sukupolven kuntajohtajia. Tutkimuksessa nuorina kuntajohtajina pidetään 1970-1980 -luvuilla syntyneitä kuntajohtajia. Paananen on tutkimuksensa pohjalta arvioinut, että tulevaisuudessa kunnasta ulospäin suuntautuva johtaminen sekä kuntayhteisön johtaminen tulevat lisääntymään entisestään. Hän tuo myös esiin, että tulevaisuuden kuntajohtajalle on eduksi, jos hänellä on kyky kohdata eri elämäntilanteessa olevia kuntalaisia.

Hänninen on lähtöisin Sallasta, jossa hän työskenteli myös kunnan palveluksessa. Joroisissa hän aloitti vuonna 2014. Työskennellessään Joroisten kunnanjohtajana Hänninen on pitänyt esillä avointa kunnan hallintoa sekä kuntalaisten osallisuutta. Joroisten kunnanjohtajana hän on ollut aktiivinen myös sosiaalisessa mediassa.

–Oma kokemukseni on, että jos työskentelee vain hallinnon ympäristössä, mielikuva asioista voi muodostua yksipuoliseksi. Tavatessani kuntalaisia, saan uutta perspektiiviä. Olen käynyt heidän kanssaan paljon mukavia ja hedelmällisiä keskusteluja.

Hänninen näkee suoran yhteyden kaupunginjohtajaan ja muihin kunnan edustajiin yhtenä keinona ratkoa julkisessa keskustelussa pinnalla olevia kuntaan liittyviä ongelmia.

–Jos kuntalaista ihmetyttää jokin kunnan päätös, mielestäni on helpoin käydä se läpi keskustelun kautta. Toivotaan, että koronatilanne helpottaa, niin tilaisuuksia voidaan jatkaa normaalisti ja voin tavata kuntalaisia heidän luontaisessa ympäristössään, Hänninen toivoo.

Lähde: Uuden sukupolven kuntajohtajat, Kuntaliitto

Soile Merilä peräänkuuluttaa selkeitä päivämääriä sote-uudistuksen käynnistymiselle. Kuva: Soile Merilä

Varkauden kaupungin uutena sosiaali- ja terveysjohtajana aloittaa tamperelainen Soile Merilä. Työssään hän saa johdettavaksi maaliskuussa avattavan uuden sote-keskuksen henkilöstön sekä Varkauden ja Joroisten yhteistoiminta-alueen. Merilä aikoo pitää esillä työhyvinvointia sekä kehittää asiakkaille räätälöityjä palveluja.

Terveystieteen maisteri Soile Merilä asuu tällä hetkellä Tampereella ja hän työskentelee Valkeakosken sosiaali- ja perhepalveluiden johtajana. Ennen joulunpyhiä tavoitettu Merilä kertoo palaavansa joulun jälkeen vanhan työn äärelle pariksi viikoksi.

–Tulen Varkauteen tammikuun lopussa ja aloitan työt Varkauden kaupungin sosiaali- ja terveysjohtajana helmikuussa.

Varkauden kaupungin uudesta sosiaali- ja terveysjohtajasta päätettiin joulukuussa järjestetyssä Varkauden kaupunginvaltuuston ylimääräisessä kokouksessa. Valinta toteutettiin virkavaalina, jossa Merilä sai 30 ääntä. Sote-johtajan virkavaalissa muista hakijoista ääniä saivat Eija Ruotsalainen (9 ääntä), Reetta Kettunen (3 ääntä) ja Minna Karpansalo (1 ääni). Varkauden kaupungin sosiaali- ja terveysjohtajan virkaa on hoitanut Reetta Kettunen siitä saakka kun Seppo Lehto siirtyi Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin johtajan viransijaiseksi.

Aalto hyvinvointikeskus
kokoaa sote-palvelut saman katon alle

Sosiaali- ja terveysjohtaja saa eteensä uudenaikaisen sairaalakokonaisuuden Aalto hyvinvointikeskuksen avautuessa maaliskuussa Varkauden Kommilassa. Uudenlaisen toimintaympäristön ja toimintamallin lisäksi sote-keskus kokoaa myös kaikki sosiaalipalvelut saman katon alle. Henkilöstö on ollut sairaalan suunnitteluvaiheessa mukana ja muun muassa tutustunut siihen eri rakennusvaiheissa. Merilän mukaan hyvä keskusteluyhteys henkilöstön ja johdon välillä on kaiken lähtökohta. Hän ei ole ollut mukana Varkauden sairaalahankkeessa, mutta kommentoi henkilöstökysymystä yleisellä tasolla.

–Henkilöstö on se joka tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut kuntalaisille. Heidän hyvinvointinsa välittyy asiakkaille hyvänä palveluna, Merilä toteaa.

Esimiehenä Merilä kertoo olevansa kuunteleva ja helposti lähestyttävä. Hän hakee työssään mielellään erilaisia näkökulmia, jotka vaikuttavat myös työhyvinvointiin.

–Sote-ala on vaativa ja voimia vievä. On tärkeää, että työilmapiirin ristiriidat eivät kuluta lisää henkilöstön voimia, hän pohtii.

Palveluja kehitettäessä Merilä pitää myös asiakkaiden tuomaa näkökulmaa tärkeänä.

–Asiakas on usein paras asiantuntija omassa asiassaan, Merilä tietää.

Hyviä tuloksia
moniammatillisesta työotteesta

Sosiaali- ja perhepalveluiden tehtävissä työskennelleellä Merilällä on kokemusta niin sosiaali- kuin terveyspalveluiden tuottamisesta. Hän on tuonut julkisuudessa esiin palveluiden moni-ammatillisen kehittämisen, joka lähtee sekä sosiaali- että terveyspalveluiden yhteisestä työotteesta.

–Varkaudessa onkin tehty jo paljon moniammatillista yhteistyötä, Merilä toteaa tyytyväisenä.

Eri asiakasryhmiin lukeutuu asiakkaita, jotka tarvitsevat palveluita harvoin, mutta vastaavasti on heitä, joilla on monen eri palvelun yhtäaikaista tarvetta. Merilän mukaan asiakas voi tarvita samaan aikaan esimerkiksi päihde- ja mielenterveyspalveluja, sosiaalista kuntoutusta tai somaattisia palveluja.

–Tälle asiakasryhmälle meidän tulisi yhdessä lähteä etsimään ratkaisuja. Eri sektorien työntekijöiden ei tarvitse hoitaa asiakasta yksin, vaan eri ammattiryhmät toteuttaisivat hoitoa yhdessä.


Tulevaisuuden uudenlaiset
palvelutarpeet

Varkauden kaupungin asukkaiden ikärakenteessa iäkkäiden osuus on merkittävä ja heidän määränsä tulee kasvamaan. Yli 64-vuotiaiden Varkauden kaupungin asukkaiden lukumäärä on ollut viimeiset vuosikymmenet tasaisesti kasvusuuntainen, vuonna 2019 heidän osuutensa asukkaista oli 30,8 prosenttia kun koko maan vertailuluku on 22,3 prosenttia. Alle 15-vuotiaiden osuus asukkaista on 12,2 prosenttia.

Ikääntyville suunnattujen palvelujen kysyntä tulee säilymään korkeana. Osa asiakkaista asuu mielellään mahdollisimman pitkään omassa kodissaan ja hyödyntää sinne annettavia palveluja. Osan elämäntilanteeseen erilainen asumismuoto voi olla sopivampi. Merilän mukaan olisi hyvä että palveluja kehitettäisiin yksilöllisempään suuntaan, sen sijaan että kaikille ikääntyville tarjotaan samoja palveluja.

–Tulisi tarjota erilaisia, räätälöidympiä palveluja, hän pohtii.

Sote-esitykseltä
odotetaan konkretiaa

Valkeakoskella työskennellessään Merilä on seurannut Pirkanmaan kuntien sote-uudistusta. Hän on ollut mukana muun muassa LAPE-Pirkanmaan johtamisen ja ammatillisen osaamisen kehittämistyöryhmässä. Merilän mukaan valmistelutyötä on pitkään leimannut epävarmuus, kun sote-uudistuksen aloitus on siirtynyt toistuvasti.

Hallitus luovutti esityksen sote-uudistukseksi eduskunnalle 8. joulukuuta, jonka mukaan sote-uudistuksen on arvioitu alkavan vuoden 2023 alusta. Merilä peräänkuuluttaa selkeitä päivämääriä sote-uudistuksen käynnistymiselle.

–Aikataulun julkistaminen on hyväksi kaikille toimijoille, sosiaali- ja terveysalan työntekijöille sekä myös kaikille kansalaisille. Sen jälkeen voimme lähteä suuntaamaan sote-uudistusta kohti, Merilä toteaa.

Riika Paukkonen