02.06.2021

Vedenpinnat ovat ajankohtaan nähden korkealla

Saimaan vedenpinta on noussut entisestään viime viikkojen sateiden myötä.

Järvien vedenpinnat ovat olleet korkealla ja osa niistä hipoo tulvarajoja. Runsaiden sateiden myötä Saimaan vedenkorkeus on noussut parissa viikossa 20 senttimetriä. Suuret vedenkorkeuden vaihtelut aiheuttavat haittaa vesistöjen virkistyskäyttäjille, mutta vaikuttavat myös vesistön kuntoon muun muassa rehevöitymisenä. Joroisissa jätettiin viime viikolla kuntalaisaloite, joka toivoo muutosta Paro-Sysmäjärven vedenpinnan korkeuden vaihteluun.

Vuoksen vesistöalueella suurten järvien vedenpinnan nousu on jatkunut lumien sulettua. Saimaan vedenkorkeus kääntyi nousuun jo syksyllä lauhan ja sateisen sään myötä. Vedenkorkeutta on hillitty joulukuusta lähtien käynnistyneillä lisäjuoksutuksilla. Saimaan luonnollinen juoksutus vuodenvaihteessa on 680-690 m3/s. Lisäjuoksutuksessa viikoilla 51 ja 52 juoksutus oli keskimäärin 750 m3/s. Kesäkuun vaihtuessa Saimaan vedenpinta on edelleen 60 senttimetriä ajankohdan keskitason yläpuolella. Parin viime viikon aikana nousua on ollut 20 senttimetriä.

Juoksutussäännön toimeenpanon vaikutusten tarkkailusta vastaavan Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen tiedotteen mukaan Saimaan ja Vuoksen juoksutusssäännön mukainen normaalivyöhykkeen yläraja olisi ylittynyt luonnonmukaisella juoksutuksella jo tammikuussa. Joulukuun lisäjuoksutuksilla pyrittiin välttämään normaalivyöhykkeen ylitystä sekä vedenkorkeuden nousua haitalliselle tasolle sekä tulvavahinkoja. Vedenjuoksutus Saimaasta toteutetaan Fortum Oyj:n Tainionkosken voimalaitoksen kautta.

Kevään aikana lisäjuoksutuksia on tehty vedenkor-keuden nousun hillitsemiseksi lisäksi Konnuksen kanavasta ja Naapuskosken padolta. Lisäjuoksutukset jatkuvat, kunnes vedenkorkeus on laskenut ajankohtaan nähden tyypilliselle tasolle.

Ennusteiden mukaan Pielinen saavuttaa tulvahuipun kesäkuun alussa. Kallavedellä vedenkorkeus on jo lähellä maksimikorkeutta, jota sateet voivat vielä lisätä. Myös Päijänteellä ollaan 40 senttimetriä keskimääräistä korkeammalle ja vedenpinnan ennustetaan nousevan tulvarajalle kesäkuun alussa. Vedenkorkeuden ennusteet perustuvat vesitilannetta seuraavaan Vesi.fi -sivustoon, jota ylläpitävät Suomen ympäristökeskus SYKE, Ilmatieteenlaitoksen Tulvakeskus ja vesialan asiantuntijaorganisaatiot.

Ennusteet lupaavat
vedennousun seisahtuvan

Vuoksen vesistön alueella toukokuu on ollut poik-keuksellisen sateinen. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) johtava hydrologi Noora Veijalainen toteaa, että viimeisen kuukauden aikana sadetta on kertynyt 100 millimetriä eli keskimäärin kaksinkertainen määrä.

–Vedenpinnat ovat ajankohtaan nähden korkealla. Tavallisesti huippu saavutetaan alkukesällä, hän selvittää.

Korkeiden lukemien taustalla on tilanne, jossa vedenpinnat olivat korkealla jo viime syksynä. Veijalaisen mukaan asiaan ovat vaikuttaneet syksyn runsaat sateet sekä varhainen kevät. Tällä hetkellä lumien sulaminen on pohjoisessa päättynyt ja vesistöjen haihdunta käynnistyy. Veijalaisen mukaan veden korkeuden kasvu ei ole enää kovin suurta.

–Arvioiden mukaan vedenkorkeus nousee kesäkuun aikana 5-10 senttimetriä, nousu voi jatkua mahdollisesti vielä heinäkuun puolella.

Kevään ja kesän aikana sateet ovat merkittävin yksittäinen tekijä, joka vaikuttaa vedenkorkeuteen. Tulevan viikon ajalle Vuoksen vesistön alueelle on ennustettu vähäisiä sademääriä.

–Jos ennusteet muuttuvat, sateet voivat kasvattaa vedenkorkeuden ennustetta, Veijalainen kertoo.

Vedenkorkeuden vaihteluihin hyvä
varautua myös tulevaisuudessa

Suurikokoisessa Saimaassa virtaaman muutokset eivät heijastu nopeasti vedenpinnan korkeuteen. Juoksutussäännön mukaan vesitilanne on normaalivyöhykkeellä silloin, kun vedenkorkeus poikkeaa enintään puoli metriä ajankohdan keskivedenkorkeudesta. Saimaan hydrologiseen luonteeseen kuuluu ylivuotisuus, eli edellisen vuoden vesitilanne vaikuttaa merkittävästi seuraavan vuoden vesitilanteeseen. Saimaan vedenkorkeuteen vaikuttavat merkittävimmät kosket sijaitsevat Pielisen ja Kallaveden alueilla, jolla sijaitsee muun muassa Kaltimon pato. Veijalaisen mukaan nämä vesistöt ovat suhteellisesti ylempänä kuin Vuoksi ja tällä hetkellä myös niiden vedenpinnat ovat korkealla. Pielisellä sekä Kallavedellä on varastotilavuutta, mutta käytännössä niihin ei voi varastoida vettä siten, että se näkyisi vedenkorkeudessa.

–Yläpuoliset juoksutukset ovat rajalliset, eikä niillä saada juuri vaikutusta Saimaan vedenkorkeuteen.

Veijalaisen mukaan lähivuosille ei ole ennustettavissa suurempia muutoksia vedenpinnan korkeuden vaihteluihin. Hän tuo esiin, että toteutettavat juoksutukset määräytyvät Suomen ja Venäjän välisessä sopimuksessa laaditussa juoksutussäännössä. Veijalainen kertoo, että märät talvet ja kesän kuivuus heijastuvat veden korkeuksiin.

–Myös ilmastonmuutos voi lisätä vaihtelua, hän toteaa.

Sysmä-järven vedenpinta
myös korkealla

Vuosikymmenten ajan Sysmä-järven alueella liikkunut Risto Salko on tottunut elämään vedenkorkeuden muutosten kanssa. Hän kertoo järven koillispuolen olevan matala, jossa metrinkin korkeusvaihtelu on mökkiläisten ja heidän laitureiden kannalta vaivaa aiheuttavaa. Jyrkemmällä lounaisrannalla vedenkorkeuden vaihtelut eivät näy niin voimakkaasti.

–Olen ollut 70 vuotta venevalkaman käyttäjänä juuri koillisrannalla ja tottunut siihen, että välillä venetelaa on pitänyt siirtää pitkän matkaa.

Tänä keväänä Sysmä-järvellä vedenpinnat ovat olleet muiden vesistöjen tapaan korkealla. Salko näkee, että vedenkorkeus on vielä normaalien säävaihteluiden rajoissa ja hän uskoo sen kääntyvän laskuun helteiden myötä.

–On toivottava, että vettä sataisi tasaisemmin, hän toteaa.

Sysmä-järven vedenkorkeuteen vaikuttavat muun muassa valuma-alueet sekä vaihtelevat sateet. Merkittävimmät virtaamat tulevat Maavedeltä Kiekan voimalaitoksen sekä kanavan kautta ja Syvänsiltä Suihkolanjoen kautta. Lisäksi pieni virtaama tulee Vasaralanjoelta. Maaveden suunnalta tuleva virtaama on viranomaispäätöksin säädelty Kiekan voimalaitokselle myönnetyissä lupaehdoissa. Sysmän vesi poistuu Huutokosken kautta. Alajuoksulla on Liunan voimalaitos, jolla on viranomaismääräyksin sääntelyvelvoite yläpuolisen Jokijärven pinnan korkeudelle. Alueen ranta-asukkaiden toteuttamien mittausten mukaan Sysmä-järven ali- ja yliveden korkeuserot ovat enimmillän olleet 110 senttimetriä.

–Sysmä on matala järvi, keskisyvyys kolmisen metriä, eli se ei pysty varastoimaan suuria määriä vettä. Koska järven pinta-ala on suuri, haihtuu kuivana helteisenä vuotena vettä paljon, Salko kuvailee järven tilannetta.

Salko toimii Sysmäjärven Osakaskunnan Hoitokunnan puheenjohtajana. Hoitokunta käsitteli kokouksessaan helmikuussa Sysmän ja Paron vedenkorkeusasiaa ja esitti vuosikokoukselle vuoden 2021 toimintasuunnitelman, johon ei sisältynyt vedenkorkeuden säätelyyn liittyviä toimenpiteitä.

–Vuosia sitten alustavasti tunnusteltiin ELY:lta mahdollisuutta rajoittaa pohjapatorakenteella Huutokoskeen menevää virtaamaa. Luvan saanti koettiin niin vaivalloiseksi tieksi, että asiassa ei edetty. Pohjapadon rakentamiselle ei olisi löytynyt rahoittajaa. Sen aikaisten laskemien mukaan rahaa olisi tarvittu ainakin 0,5 miljoonaa euroa. Huutokosken virran varren asukkaat ja erityisesti Huutokosken Arvokala eivät halua virran virtaaman vähentämistä, Salko selvittää.

Joroislaiset luovuttivat
kuntalaisaloitteen
Paro-Sysmäjärvestä

Joroisten kuntaan jätettiin viime viikolla kuntalaisaloite ”Paro-Sysmäjärven vedenpinnan korkeuden vaihtelu tulee saada loppumaan”, jonka allekirjoitti 155 henkilöä. Kuntalaisaloitteen allekirjoittaneet Paro-Sysmäjärven vesistöalueen asukkaat, loma-asukkaat ja virkistyskäyttäjät esittävät, että Joroisten kunta käynnistää toimenpiteet Paro-Sysmäjärven vedenpinnan korkeuden vaihteluiden lopettamiseksi pikaisesti ja käynnistää hankkeen Sysmäjärven luusuaan pohjapadon rakentamiseksi.

Kuntalaisaloitteen mukaan vesistön tilanne on huonontunut etenkin viime vuosien aikana. Vedenpinnan vaihteluväli kevätveden ja syksyn ja talven aliveden osalta on suuri, ja se haittaa rantojen virkistyskäyttöä sekä vesistöllä liikkumista. Vedenpinnan korkeuden vaihtelu on aiheuttanut rehevöitymistä sekä vesikasvuston lisääntymistä rannoille. Vesistön käyttäjät arvioivat, että suurella vedenpinnan vaihtelulla saattaa olla negatiivisia vaikutuksia myös kevätkutuisten kalojen lisääntymiseen sekä joidenkin vesilintujen pesintään. Salko pitää kuntalaisaloitetta hyvänä asiana, mutta kyseisessä tapauksessa hän näkee vaikutusmahdollisuudet haastavina.

–En usko, että kuntalaisaloite konkretisoituu. Vesistön korjaus vaatisi merkittävän rahoituksen.

Sysmäjärven Osakaskunnan Hoitokunta on edistänyt alueen viihtyisyyttä muun muassa kunnostamalla veneväyliä, rakentamalla veneenlaskuluiskia ja suunnitelemalla rantautumispaikkoja. Salko kertoo, että osakaskunnan toimenpiteissä uhanalaisen Saimaan vaellustaimenen palauttaminen Joroisvirran reitille on tärkeää. Tavoitteen toteuttamiseksi pyritään vähentämään virtavesistä vaellusesteitä ja osallistumaan uhanalaisten Saimaan vaelluskalojen kutu- ja poikastuotantoalueiden kunnostamiseen.

Sysmän vesimäärään vaikuttava neuvottelu Vasaralanjoen kautta suunnitellun kalatien ratkaisusta on ajankohtainen tänä vuonna ja sen myötä vedenpinnan korkeusvaihtelussa voi tapahtua muutoksia. Salko kertoo, että myös Liunan kalatien osalta on tehty suunnitelmia, mutta alueella on sovittu, että kunnostaminen käynnistetään yläpuolisista vesistä.

–Vasaralanjoen kalatie mahdollistaa uhanalaisten kalalajien nousemisen ylös joessa, Salko selvittää.

Riika Paukkonen