23.11.2022

Vertaiskokemukset vahvistavat toivoa

Leppävirralla ensimmäistä kertaa järjestetty Mielen valoa -tapahtuma otettiin hyvin vastaan. Kuva: Inka Luostarinen, Leppävirran nuorisotoimi.

Kynttilätapahtumilla käynnistynyttä Mielenterveysviikkoa vietetään tällä viikolla monin eri tavoin. Mielenterveysviikon teema ”toivo” kiteytyy lauseeseen; ”Hyvä alkaa ennen kuin vaikeudet loppuvat”. Tavoitteena on viestittää, ettei kenenkään tarvitse olla valmis tai täysin ehjä voidakseen kokea myös elämän hyviä puolia.

Mielenterveysviikolla esille nousee vertaistuen merkitys. Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakan mukaan vertaisuus, toisen ymmärtäminen oman samankaltaisen kokemuksen kautta on ollut koko Mielenterveyden keskusliiton toiminnan perustana sen perustamisesta lähtien.

–Meillä on Mielenterveyden keskusliitossa valtava määrä kokemustietoa ja vertaisuutta. Vertaisuuden kautta ihminen näkee itsensä kokonaisvaltaisesti, Sydänmaanlakka toteaa.

Vertaistuen merkitys korostuu monilla arjessa jaksamisessa. Mielenterveyden keskusliitto on tuonut teemaviikolla esille kuinka vertaistukea on saatavilla liiton verkkokursseilla ja chateissa. Myös paikalliset mielenterveysyhdistykset tarjoavat mahdollisuuden kohdata ihmisiä, joilla on samanlaisia kokemuksia. Sydänmaanlakka on havainnut, että vertaistuen ymmärrys on kasvanut. Kokemusasiantuntijat ovat olleet muun muassa tiiviisti mukana kehittämässä uusia hyvinvointialueita.

–Yhteiskunnassa on kasvettu siihen, että palveluita ei kehitetä vain asiantuntijoiden varassa, vaan palveluiden käyttäjien kokemukset ohjaavat niistä asiakaslähtöisiä.

Toivoa halutaan
vahvistaa

Mielenterveysviikolla nostetaan keskusteluun ajankohtaisia mielenterveysaiheita ja sairastuneiden ihmisten kokemuksia. Mielenterveyden keskusliitto muistuttaa, että moni on voinut kokea mielenterveyden ongelmia viimeisen kolmen vuoden aikana ensimmäistä kertaa elämänsä aikana. Tämän vuoden teemalla halutaan vahvistaa toivoa.

Usean vuoden ajan kestänyt korona-aika rajoituksineen, Ukrainan sota sekä energiakriisi ja inflaatio ovat vaikuttaneet läpi koko yhteiskunnan. Sydänmaanlakan mukaan erityisesti nuorilla ja opiskelijoilla ahdistushäiriöt sekä masennus ovat lisääntyneet.

–Aikuiset voisivat kiinnittää huomiota siihen, miten lähellä olevat nuoret kokevat maailman heidän ympärillään, hän tähdentää.

Nuoret ovat usein juuri itsenäistymisen kynnyksellä, jolloin oman tulevaisuuden suunnan löytyminen on tärkeää. Viimeisten vuosien aikana myös nuorten tapaamiset oman ikäisten kanssa ovat jääneet vähäisiksi. Sydänmaanlakka näkee ilmiössä hyvääkin.

–Nuoret ovat edelläkävijöitä avun hakemisessa. Aikuisten kohdalla apua haetaan usein vasta sitten, kun on pakko.

Nuoret kokevat mielenterveyden ongelmat laajemmin osaksi elämää.

­–Avun hakeminen ei tarkoita nuorelle opiskelujen päättymistä, vaan hän kokee jatkavansa henkisesti kykenevämpänä. Me aikuiset ajattelemme usein päinvastoin. Kun apua haetaan, ajatellaan tämän johtavan työkyvyttömyyseläkkeen hakemiseen.

Viimeisten vuosien tuomista murheista huolimatta Sydänmaanlakka näkee tässä ajassa paljon positiivista. Hän on huomannut, että kansalaiset ovat havahtuneet ajattelemaan mielenterveyteen liittyviä asioita ja solidaarisuus on kasvanut.

–Vaikka elämäntilanne olisi juuri sillä hetkellä vaikea, hyvä voi silti alkaa heti. Mielenterveyshäiriöt voivat johtaa oman itsensä löytämiseen uusien ihmisten kanssa. Oma elinpiiri voi laajentua ja ihmissuhteet muodostua aiempaa rikkaammiksi, Sydänmaanlakka muistuttaa.

Samaan aikaan, kun maail-mantilanne on koetellut suomalaisia, auttamisen halu on kasvanut. Mielenterveyden keskusliitolla on vapaaehtoistoimintaa ja 140 jäsenyhdistystä, joiden toimintaan toiminnanjohtaja suosittelee tutustumaan.

–Jäsenyhdistykset toimivat monen kansalaisen lähellä. Jos oma aika sallii, kannattaa tiedustella lähimmästä yhdistyksestä kuinka voisi osaltaan auttaa, Sydänmaanlakka kehottaa.

Mielenterveysviikon tunnuslause ”Hyvä alkaa ennen kuin vaikeudet loppuvat” on peräisin Sannalta, joka jakoi kokemuksiaan skitsofre-nian kanssa elämisestä Mielenterveyden keskusliiton 50-vuotisjuhlavuonna 2021. Hän halusi muistuttaa, ettei sairastuneena tarvitse odottaa elämässä uutta, puhdasta alkua, sillä toipumisen tahdista huolimatta hyvä on jo alkanut ennen vaikeuksien loppumista.

Sydänmaanlakka puhuu mielellään sairastuneiden roolista yhteiskunnassa.

–Vallalla on ajatus, että ihmisen sairastuttua hän menee hoitoon ja kuntoutuu. Vasta tämän jälkeen hän on yhteiskuntakelpoinen.

Sydänmaanlakan mukaan ei ole välttämättä järkevää odottaa, että ihminen tulee valmiiksi.

–Mielenterveysviikon eetoksena on, että yhteiskunnan tulisi hyväksyä keskeneräiset ihmiset, hän alleviivaa.

Mielenterveyden keskusliitto on järjestänyt teemaviikkoa marraskuussa aina vuodesta 1974 lähtien.

Mielen valoa Leppävirralla

Leppävirran kunnantalolle kokoonnuttiin maanantaina Mielen valoa -tapahtuman merkeissä. Leppävirran kunnan ja Leppävirran MT-tuki ry:n yhteistyönä järjestämässä tapahtumassa eri toimijat ja yhdistykset esittelivät toimintaansa.

Mielen valoa -tapahtumassa kuultiin lisäksi mielen hyvinvointia tukevia luentoja. Elina Rossi kertoi taideterapeuttisesta menetelmästä. Anna-Tuulia Pöllänen esitteli mielenterveyden moninaisuutta ja sen hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Eeva-Liisa Pennanen käsitteli puolestaan Draamaa mielen hyvinvoinnin tukena.

Leppävirran MT-Tuki ry:n toiminnanohjaajana työskentelevä Pöllänen kertoo, että ensimmäistä kertaa järjestetty tapahtuma otettiin hyvin vastaan. Pöllänen näkee monia syitä, minkä vuoksi mielenterveysasioita on hyvä pitää esillä.

–Mitä enemmän aiheesta puhutaan, sitä enemmän ihmiset osaavat hakea apua ja saavat hoitoa. Tällöin he pysyvät lisäksi pidempään työelämässä.

Pölläsen luennolle osallistui muun muassa ryhmä yläasteikäisiä nuoria. Luennon aikana hän käsitteli miten mielenterveys määritellään, selviytymiskykyä sekä mitkä positiiviset ja negatiiviset asiat vaikuttavat mielenterveyteen. Geneettisten vaikutusten lisäksi on useita tekijöitä, joihin voi omilla valinnoilla vaikuttaa. 

–Ajatuksena on, että jokainen voi säädellä omaa hyvinvointiaan lisäämällä suojaavia tekijöitä, kuten fyysistä terveyttä sekä hyviä ihmissuhteita.

Keskustelulla on tärkeä merkitys tilanteessa, jossa henkilöllä on huoli läheisen jaksamisesta. Pöllänen kannustaa kuuntelemaan läheistä ja sanoittamaan häntä. Jos tilanne vaikeuttaa läheisen arjen sujumista, häntä voi kannustaa hakemaan ulkopuolista apua.

Leppävirran terveyskeskuksessa toimii ilman lähetettä mielenterveysneuvola. Päivystys toimii Leppävirralla arkisin kello 8-18 ja viikonloppuisin kello 10-18.00. Muuna aikana voi kääntyä Kuopion tai Varkauden päivystyksen puoleen. Ottamalla puhelinyhteyden päivystykseen etukäteen saa neuvoja akuutissa tilanteessa toimimiseen. Akuuttivastaanotto toimii Leppävirralla arkipäivisin, viikonloppuisin tulee hakeutua Kuopioon. 

Pöllänen kertoo, että mielenterveysneuvolassa tehdään arvio henkilön palvelun tarpeesta ja siitä, tarvitseeko hän lääkärin palveluja. Toisinaan uusien keskusteluaikojen varaaminen mielenterveysneuvolaan on riittävää. Kolmannen sektorin tarjoamat palvelut tukevat paranemista.

–Leppävirran MT-Tuki ry:llä on Reimarissa avointa toimintaa. Lisäksi työntekijämme käy kodeissa ja on mielenterveyskuntoutujien tukena erilaisissa asioissa.

Myös Varkauden Seudun Mielenterveysväki ry:n ylläpitämällä Mielituvalla on mielenterveysviikon ohjelmaa useana päivänä.

Riika Paukkonen