12.01.2022

Ensimmäisellä aluevaltuustolla on merkittävä vaikutus hyvinvointialueen muodostumiseen

Osa aluevaalimainoksista asetettiin näytille viikonlopun aikana.

Historian ensimmäiset aluevaalit ratkaisevat, millaiset aluevaltuustot lähtevät rakentamaan Pohjois- ja Etelä-Savon hyvinvointialueita. Pitkä valmistelutyö sai vauhtia kesällä 2021, jolloin sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistamista koskevat lait astuivat voimaan ja hyvinvointialueille perustettiin väliaikaiset valmistelutoimielimet.

Tulevilla hyvinvointialueilla kulunut syksy on ollut kiireinen. Niiden rinnalla valmistelutyötä on tehty vuosia valtioneuvostossa sekä eri ministeriöissä. Valmistelun keskiössä työskentelevä neuvotteleva virkamies Antto Korhonen kuuluu hallinnon, talouden ja tukipalveluiden valmisteluryhmän puheenjohtajistoon. Korhonen työskentelee valtiovarainministeriössä kunta- ja aluehallinto-osastolla. Tällä hetkellä hänen aika kuluu tiiviisti uusien hyvinvointialueiden perustamiseen liittyvien asioiden, kuten talouden, parissa.

–Ykkösprioriteettimme on, että hyvinvointialueet aloittavat toimintansa vuonna 2023 ja niiden hallinto sekä talous saadaan toimimaan, Korhonen kuvailee.

Tammikuussa käytävien aluevaalien myötä valitaan aluevaltuustot ensimmäiselle nelivuotiskaudelle. Pohjois-Savon hyvinvointialueelle valitaan 69 aluevaltuutettua ja Etelä-Savon hyvinvointialueelle 59 aluevaltuutettua. Lisäksi heille valitaan varajäsenet. Vaalipiirinä toimii tuleva hyvinvointialue ja ehdokkaat edustavat aluevaaleissa koko hyvinvointialuetta.

Aluevaltuusto tulee päättämään 1. maaliskuuta 2022 lähtien sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palvelujen järjestämisestä. Korhonen kertoo, että ensimmäisellä aluevaltuustolla on iso merkitys ja sille tulee päätettäväksi useita merkittäviä asioita. Suuria kokonaisuuksia tulevat olemaan muun muassa hyvinvointialueen johtajan valinta sekä hallintosäännön, palvelustrategian ja palveluverkoston laatiminen.

–Ensimmäinen aluevaltuusto linjaa pitkälle hyvinvointialueen toimintaa. Kuntalaisilla on kaikki syyt äänestää aluevaaleissa ja olla mukana päättämässä alueensa tulevaisuudesta, Korhonen toteaa.

Valmistelu etenee
hyvässä hengessä

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisella on pitkä historia, johon on kuulunut valmistelua usean hallituksen ajan, viimeisimpänä Marinin hallituksen sote-uudistuksena. Uusien hyvinvointialueiden luominen nytkähti pitkän odotuksen jälkeen eteenpäin heinäkuussa 2021, kun sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen uudistuksen lait astuivat voimaan.

Ministeriöt ovat tehneet viime vuoden aikana tiivistä yhteistyötä väliaikaisten valmistelutoimielimien kanssa. Korhosen mukaan Pohjois- ja Etelä-Savon hyvinvointialueiden väliaikaiset valmistelutoimielimet aloittivat toimintansa varhaisessa vaiheessa. Hän kertoo, että osalla hyvinvointialueista aloitus venyi ja valmistelu on sen vuoksi tullut perässä.

–Olemme tehneet paljon yhteistyötä Etelä- ja Pohjois-Savon hyvinvointialueiden väliaikaisten valmistelutoimielinten kanssa. Näillä alueilla valmistelu on edennyt hyvin ja hyvässä hengessä.

Pohjois-Savon hyvinvointialueen väliaikainen valmistelutoimielin on tiedottanut, että ennen aluevaltuuston toiminnan aloittamista, se valmistelee muun muassa uuden hyvinvointialueen johtamisjärjestelmää ja organisaatiomallia. Luonteeltaan Pohjois-Savon hyvinvointialue on sirpalealue ja sen alueelle sijoittuu jopa toistakymmentä sotejärjestäjää. Korhosen mukaan väliaikaisen valmistelutoimielimen kanssa on käyty keskustelua muun muassa hallinnon rakenteesta ja väliaikaisen valmistelutoimielimen tehtävistä.

–Yhteydenpito on ollut hyvää ja luontevaa. Meille ei ole kantautunut alueelta suuria haasteita valmistelussa.

Etelä-Savon väliaikainen valmistelutoimielin kokoontui viimeksi ennen joulua, jolloin se käsitteli palvelu- ja organisaatiorakenteen luonnosta sekä hyvinvointialueen rahoitusta. Samalla päätettiin useista ICT valmisteluun liittyvistä asioista. Korhonen on seurannut, kuinka Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymä Essote ja Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sosteri ovat tehneet uudistusta yhteistyössä.

–Alueella ei ole ilmennyt suurempia ongelmia, vaan valmistelu on edennyt hyvin, hän kuvailee.

Pienten kuntien erityispiirteet
luovat odotuksia palveluille

Valmistelun seuraamista tukemaan on luotu alueellisen valmistelun tiekartta ministeriöiden ja hyvinvointialueiden väliaikaisten valmistelutoimielinten yhteistyönä. Tiekartta on tehty vuosille 2021-2023, alueellisen ja kansallisen valmistelun näkökulmasta. Sen tavoitteena on tukea alueellisten valmistelijoiden työtä. Korhosen mukaan tiekartan avulla alueilta voidaan myös kerätä tilannekuvaa toimeenpanon etenemisestä. Hän kertoo, että valmistelussa on kaikkiaan noin 600 tehtävää, joiden kehittymistä seurataan säännöllisesti saatavalla tilannekuvalla liikennevalojen tapaan.

–Viimeisimmän tilannekuvan mukaan Pohjois- ja Etelä-Savon hyvinvointialueilla ollaan hyvällä mallilla.

Pohjois- ja Etelä-Savon hyvinvointialueille sijoittuu paljon pieniä kuntia. Kuntalaisten keskuudessa on esiintynyt huolta siitä, millä tavoin edunvalvonta jatkuu, kun se siirtyy aiempaa suuremmalle alueelle. Korhonen kertoo, että kaikki hyvinvointialueen kunnat ovat olleet mukana päätöksenteossa aina väliaikaisten valmistelutoimielinten perustamisesta lähtien. Korhosen mukaan niiden perustaminen oli pitkällinen prosessi, jonka ehtona oli, että jokainen kunta ja sairaanhoitopiiri hyväksyvät sen perustamisen.

–Väliaikaiset valmistelutoimielimet on valittu yksimielisesti. Meille ei ole välittynyt tietoa, että pieniä kuntia ei olisi matkan varrella kuultu. Esimerkiksi Pohjois-Savon pienissä kunnissa on varmasti erilaisia intressejä ja alueella onkin käyty vilkasta keskustelua esimerkiksi ruokahuollon toteuttamisesta.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisessä asiakaslähtöisyys on nostettu keskeiseksi teemaksi. Kuntalaisten osallisuuden toteutus on myös osa alueellisen valmistelun tiekarttaa. Aluevaltuuston lakisääteinen velvoite on huolehtia asukkaiden ja palvelujen käyttäjien monipuolisista vaikuttamisen mahdollisuuksista. Valmistelussa luodaan myös yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa. Pohjois-Savon hyvinvointialueen väliaikainen valmistelutoimielin tiedotti jo marraskuussa, että se perustaa maakunnalliset vammais- ja vanhusneuvostot sekä nuorisovaltuustot hyvinvointialueen vaikuttamistoimielimiksi.

Valtioneuvosto painottaa
valmistelijoille turvallista siirtymää

Tulevat hyvinvointialueet ovat julkisoikeudellisia yhteisöjä, joilla on alueellaan itsehallinto. Tytäryhteisöineen ne tulevat muodostamaan hyvinvointialuekonserneja. Hyvinvointialueen toiminta käsittää hyvinvointialueen ja hyvinvointialuekonsernin toiminnan lisäksi muun omistukseen, sopimukseen ja rahoittamiseen perustuvan toiminnan.

Rahoitus perustuu aluksi pääosin valtion rahoitukseen, joka jaetaan alueelle tarvevakioitujen kriteerien perusteella. Myös hyvinvointialueiden verotusoikeutta selvitetään.

Sote-uudistuksen myötä perustettujen hyvinvointialueiden tarkoituksena on varmistaa kuntalaisille yhdenvertaiset, laadukkaat ja saavutettavat peruspalvelut. Uusien hyvinvointialueiden tehtäviä ovat perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon lisäksi muun muassa lasten, nuorten ja perheiden palvelut sekä vammaispalvelut. Hyvinvointialueen tehtävät jakaantuvat sen lakisääteisiin tehtäviin, joiden lisäksi se voi ottaa hoidettavakseen lakisääteisiä tehtäviä tukevia tehtäviä. Julkinen sektori on palveluiden pääjärjestäjä, jota yksityiset toimijat ja kolmas sektori täydentävät.

Hyvinvointialueen ja kuntien välille on luotu vastuuroolit. Vuoden 2023 alusta lähtien sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palvelut siirtyvät kunnilta hyvinvointialueiden valtuustojen vastuulle. Kuntien vastuulle jää asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.

–Vuoden 2023 alussa monin osin palvelut siirtyvät hyvinvointialueille nykyisessä muodossaan. Vastuunjako on kunnissa ollut selkeä, Korhonen toteaa.

Myös Pohjois-Savon hyvinvointialueen väliaikainen valmistelutoimielin on tuonut esiin, että käynnistysvaiheessa palvelut tullaan järjestämään hyvin samankaltaisina kuin tälläkin hetkellä. Syksyn aikana väliaikainen valmistelutoimielin julkaisi tiedon siitä, että Pohjois-Savon hyvinvointialueella otetaan käyttöön valtakunnallinen perhekeskusmalli, joka keskittää lasten, nuorten ja perheiden palveluja saman katon alle.

Useilla hyvinvointialueilla varsinainen työ palvelujen uudistamisen osalta käynnistyy vasta vuonna 2023. Korhosen mukaan valtioneuvosto on viestittänyt alueille, että siirtymän tulee olla turvallinen, ettei siihen kerry liikaa painoa. Hän arvioi, että varsinkin sirpalealueilla uudistus vaatii aikaa.

–Hyvinvointialueiden välillä on eroja. Osalla on aikaa viedä uudistusta pidemmälle tai viilata valmiina olevaa kuntayhtymämallia.

Hyvinvointialue voi sopia tehtävänsä järjestämisvastuun siirtämisestä yhdelle tai useammalle kunnalle, jolla on hyvinvointialueen arvion mukaan riittävät taloudelliset ja muut voimavarat näiden tehtävien hoitamiseen. Korhosen mukaan tämänkaltaiseen tilanteeseen on varauduttu tulevaisuutta varten, mutta sitä ei ole valmisteltu mikään tietty palvelualue mielessä.

–Kysessä oleva tilanne edellyttäisi erikseen säädettävän lain, hän selvittää.

Lähteet: Valtioneuvosto, oikeusministeriön Vaalit-sivusto ja hyvinvointialueiden väliaikaiset valmistelutoimielimet

Riika Paukkonen