04.05.2022

Maatiloilta haetaan vetoapua uudelle biokaasulaitoshankkeelle

Biokaasua pelloilta -hankkeessa etsitään biomassoja tuottavia maatiloja.

Riikinnevan jätekeskuksen toimintaa kehitetään edelleen Leppävirralla. Tulevaisuuden tavoitteena on, että sen lähiseudulla sijaitsevat maatilat tuottaisivat biomassaa, kuten nurmea, biokaasulaitoksen raaka-aineeksi. Hankkeesta järjestetyt tiedotustilaisuudet ovat vetäneet paikalle kymmeniä kiinnostuneita viljelijöitä.

Vappuviikolla Biokaasua Pelloilta -hankkeen hankevetäjä Esko Rissasella piti kiirettä. Viime vuodenvaihteessa käynnistynyt hanke sai myönteisen rahoituspäätöksen ja samalla vauhdilla järjestettiin tiedotustilaisuudet Pieksämäellä, Joroisissa ja Leppävirralla. Rissasen mukaan hanke on herättänyt viljelijöissä kiinnostusta ja yhteydenottoja viljelijöiltä on tullut tilaisuuksien jälkeen.

–Saimme tiedotustilaisuudet käyntiin huhtikuun puolella ja ne onnistuivat hyvin. Tilaisuuksiin osallistui 80 viljelijää. Ajankohta niiden järjestämiselle oli hyvä, sillä vappuna viljelijät pääsevät jo aloittamaan kevättyöt pelloilla, jonka jälkeen heidän tavoittamisensa on vaikeampaa, Rissanen toteaa.

Kansainvälisillä energiamarkkinoilla toimivan Wega Group Oy:n aloitteesta syntynyt hanke on saanut taakseen nopeasti useita toimijoita. Vuoden 2021 loppupuolella Leppävirran kunta otti yhteyttä Pohjois-Savon MTK:n hankkeen käynnistämiseksi. Mukaan liittyi MTK Etelä-Savo ja paikalliset MTK-liitot MTK Jäppilä, MTK Leppävirta ja MTK Joroinen. Lisäksi mukana ovat kaikki alueen leader-ryhmät, Leader Mansikka ry, Leader Rajupusu ry ja Leader Veejjakaja ry. Biokaasua Pelloilta -hankkeen budjetti on 112 515 euroa ja sen Leader-rahoituksen osuus on 86 prosenttia. Loput hankkeen budjetista tulee MTK-yhdistyksiltä ja osallistujilta.

Kotimaisen polttoaineen
kysyntä kasvaa

Jäppiläläiselle Rissaselle lähiseudun pellot ovat tulleet tutuiksi. Hän on kasvattanut vuosien ajan ylämaankarjaa Nurkkalan tilalla. Biokaasun tuotanto osana maatilojen toimintaa on kiinnostanut Rissasta jo pidemmän aikaa. Hän kertoo seuranneensa useita maatila-kokoluokan hankkeita, joissa tuotetaan tankkaukseen soveltuvaa biometaania sekä lannoitteeksi soveltuvaa mädätettä. Haasteita näiden toimintaan on tuonut muun muassa kysynnän ja tarjonnan tasapainon löytyminen, kun biokaasuautoja on markkinoilla vielä vähän.

–Riikinnevalle suunnitellulla biokaasulaitoksella markkinat ovat jo valmiina. Viljelijöille ei myöskään synny investointikustannuksia, sillä alan ammattilaiset vastaavat biokaasulaitoksen rakennuksesta ja sen rahoitus tulee energiayritysten vihreän siirtymän rahoituksesta, Rissanen sanoo.

Ruoantuotannon heikot tuottajahinnat ovat puhuttaneet raaka-aineiden, kuten polttoaineen ja lannoitteiden hintojen noustessa. Biomassojen tuottaminen tarjoaisi pohjois- ja eteläsavolaisille maatiloille yhden lisätulonlähteen. Lihan tuottajana Rissanen on havainnut, että energian kohdalla hinnan nousu ymmärretään, kun taas ruoasta ei olla valmiita maksamaan enemmän.

Suunnitelmien mukaan biomassan tuotantoon lähtevien maatilojen kanssa solmitaan viljelysopimukset. Tarkkaa hehtaarihintaa ei ole vielä määritelty, mutta Rissanen arvelee nurmimassan hinnan asettuvan noin 200 euroon hehtaarilta pystyyn ostettuna.

Polttoainemarkkinat käyvät kuumina, johon lisäkierroksia tuo maailmanpoliittinen tilanne sekä kotimaassa tehtävät energiantuotannon päätökset. Uusia korvaavia energiamuotoja kartoitet-taessa kiinnostus biokaasua kohtaan kasvaa entisestään. Pohjois- ja Etelä-Savon alueella sysäys biokaasuhankkeelle sai alkunsa viime joulukuussa valmistuneesta Kehitysyhtiö SawoGrow Oy:n tekemästä Pohjois-Savon biokaasuselvityksestä, jossa Wega Group Oy toimi asiantuntijana.

Pohjois-Savon biokaasuselvityksen myötä Wega Group Oy tuli tulokseen, että jos Riikinnevan jätekeskuksen ympäristöstä saatavilla olevan biomassan määrä voitaisiin kaksinkertaistaa, olisi kerralla toteutettavissa suurempi biokaasulaitos. Wega Group Oy on ilmoittanut kiinnostuksestaan olla mukana rakennushankkeessa.

Pohjois-Savon biokaasuselvityksessä on kartoitettu erilaisia vaihtoehtoja nesteytetyn biokaasun tuotantoon Riikinnevan jätekeskuksella. Laajemman biokaasulaitoksen rakentaminen vaatisi lähiseudun maatiloilta nurmimassaa vähintään 2000 hehtaarin peltoalalta, minkä on arvioitu vastaavan noin sataa mukaan lähtevää maatilaa. Hankkeen aikana kartoitetaan myös muiden biomassojen, kuten lannan ja ylijäämärehujen saatavuutta.

–Ukrainan tilanteen seurauksena on olemassa riski siitä, onko Suomessa nesteytettyä maakaasua saatavilla lainkaan, Rissanen pohtii.

Ruoan- ja energiantuotannon
välille ei synnytetä ristiriitaa

Biomassojen hyödyntämisessa käytännöllisten logistiikkaketjujen rakentaminen nähdään haasteena. Biomassojen matka biokaasulaitokselle vaatii järkevän korjuuketjun sekä kuljetukset Riikinnevalle. Rissanen arvioi, että biokaasulaitoksen logistiikka tulee vaatimaan oman yhtiön perustamisen. Esillä on ollut erilaisia vaihtoehtoja hyödyntää biomassoja tehokkaasti. Pienemmät satellittilaitokset esimerkiksi Joroisissa ja Jäppilässä ovat olleet yhtenä vaihtoehtona. Biomassa kerättäisiin satelliittilaitosten ympäristöstä mädätettäväksi ja valmis biokaasu toimitettaisiin putkea pitkin Riikinnevalle.

Biomassan myynnille ei ole havaittu olevan merkittäviä esteitä. Rissasen mukaan maatiloilla vuoden 2008 jälkeen raivatut pellot jäävät biomassan tuotannon ulkopuolelle, mutta hankkeen toiminta-alueella uutta raivattua peltoa on vähän, eikä se ole merkittävä ongelma. Taustalla on EU:n maatalouspolitiikka, jonka tavoitteisiin kuuluu, että peltoa ei raivata lisää energiantuotantoon.

Rissanen kertoo, että biomassojen tuotannon kohdalla tehdään eettistä tarkastelua. Tärkeää ruoantuotantoa ei ole tarkoituksena syrjäyttää. Hyvin toimivasta biokaasuntuotannosta valuu etuja koko ruoantuotantoketjuun.

–Biokaasuntuotannolla voidaan vahvistaa samalla suomalaista viljantuotantoa ja lannoitetuotantoa. Maatiloilla on pulaa lannoitteista ja biomassasta syntyvä lannoite vastaa laadultaan karjan lantaa, Rissanen selvittää.

Riika Paukkonen